Jari Tamminen

Muoti ohitetaan usein merkityksettömänä humputteluna, mutta vaatteet kertovat ajastaan paljon. 1920-luvulla Suomessa väiteltiin, sopiiko naisten pukeutua housuihin ja 2020-luvulla on väitelty siitä, ovatko legginsit housut. ”Muotia tarkastellaan kehollisena kulttuurina ja siksi sitä on väheksytty. Vaatteiden valmistaminen on nähty naisten työnä ja senkin takia sitä on väheksytty”, toteaa Aalto-yliopiston professori, muodintutkimuksen sekä taidehistorian dosentti Annamari Vänskä. […]

Lue lisää… from Muoti tekee ryysyistäkin haluttuja

“Salaliitto on yleensä joidenkin vaikutusvaltaisten tahojen salassa tekemä juoni, jolla pyritään saamaan aikaan muille haitallisia vaikutuksia. Salaliittoteoria puolestaan ymmärretään yleensä salaliiton olemassaolosta esitetyksi väitteeksi, jota ei pystytä todentamaan yleisesti luotettavina pidettyjen lähteiden varassa tai jota pidetään suorastaan virheellisenä”, kertoo tutkijatohtori Ari-Elmeri Hyvönen Helsingin yliopistolta. Hyvönen on toimittanut yhdessä Niko Pyrhösen kanssa Salaliittoteorioiden politiikat -teoksen (Vastapaino, […]

Lue lisää… from Salaliittojen seireeninkutsu

Suomalaisilla on enemmän sairauskuluvakuutuksia kuin koskaan, ja uusia mainostetaan meille jatkuvasti. Vuonna 2014 rikottiin miljoonan yksityisesti vakuutetun suomalaisen raja, ja vuoden 2022 lopussa vakuutettuja oli jo yli 1,3 miljoonaa. Vakuutusten avulla ostetaan usein yksityisten lääkäriasemien palveluja, jos toki myös katetaan lääkekulujen kaltaisia menoja.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen kertoo tilanteen taustoista: ”Kun […]

Lue lisää… from Hyvin vakuutetut suomalaiset

Erilaisia vakuutuksia mainostetaan paljon. Mainosten avulla vakuutusyhtiöt kilpailevat keskenään markkinaosuuksista ja luovat uutta kysyntää. Kenties vuoden näkyvin vakuutusmainoskampanja rakentuu lippalakkien ympärille. Vakuutus­yhtiö If on jakanut keltaisia huomiolippiksiä lähes jokaiselle koulunsa aloittavalle ekaluokkalaiselle vuodesta 2006 alkaen. Jo noin miljoona suomalaista on saanut oman lippiksensä. Sankoin joukoin näkyvät lippikset muistuttavat erityisesti autoilijoita siitä, että liikkeellä on paljon […]

Lue lisää… from Ekaluokkalaiset mainosmannekiineina

Oranssiin ja maastokuvioihin verhoutunut porukka metsässä, leveitä virnistyksiä ja iloa, ja kaiken tämän keskellä pieni karhu, joka on saatu hengiltä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simulan Facebook-sivulleen jakama kuva levisi kulovalkean tavoin sosiaalisessa mediassa. Kuvaan tiivistyy joidenkin mielestä suomalaisten terve ja erityinen luontosuhde. Toisten mielestä kuvaan tiivistyi häkellyttävä ilakointi sillä, että on tapettu puolustuskyvytön ja vasta emostaan […]

Lue lisää… from Ketkä ansaitsevat empatiamme?

Tuntevat eläimet ovat yksilöitä, joiden perusoikeuksia ja hyvinvoinnin vaatimuksia ihmisen on täysimääräisesti kunnioitettava. Kaikki eläimet oletetaan tuntemiskykyisiksi, jollei muuta voida näyttää. Tiukasti biologisesti tarkasteltuna ihmiset ovat eläimiä siinä, missä eläimiksi luokiteltujen lajien edustajatkin. Ihminen kuitenkin tykkää nähdä itsensä erityisenä ja tämä näkyy myös lainsäädännössä, jolla pyrimme sääntelemään ihmisten käytöstä. Vaikka muiden lajien edustajat eivät ihmisten […]

Lue lisää… from Voisiko laki suojella eläimiä?

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä tukevan viestin liittäminen brändiin ilman, että avarakatseisuus oikeasti kuvaisi mainostajan toimintaa, tunnetaan pinkkipesuna. ”Pinkkipesuun liittyy se, kuka hyötyy ja kenen kustannuksella”, toteaa tutkijatohtori ja filosofi Julian Honkasalo Helsingin yliopistosta. Tutkijan roolin rinnalla Honkasalo tarkastelee kysymystä itsekin vähemmistöön kuuluvana transmaskuliinina henkilönä. Vaikka pinkkipesu on käsitteenä melko helposti määriteltävissä, on sen tarkka rajaaminen sitäkin […]

Lue lisää… from Kuka saa myydä sateenkaarella? Eli huomioita pinkkipesusta

Kaikki muistamme, kuinka loukkaantunut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli, kun vaalien alla Sanna Marin viittasi kokoomuksen ja Perussuomalaisten mahdollisesti muodostamaan hallitukseen sinimustana hallituksena. Sininen ja musta ovat tunnetusti 1920-30-luvuilla toimineen ja avoimen fasistisen Lapuanliikkeen sekä sitä 30-40-luvuilla seuranneen Isänmaallisen kansanliikkeen tunnusvärit. Kun Orpon hallitus äänesti natsivitseillä hauskuuttaneen ja äärioikeiston kinkereihin osallistuneen elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan luottamuksen […]

Lue lisää… from Petteri Orpo valitsi sinimustan hallituksen