Vaikka ympäristötuhot jatkuvat, käännös parempaan on mahdollinen. Selvitäksemme meidän on yritettävä parhaamme, sanoo Sini Harkki.
[…]
Jo vuodesta 1980 Vuoden Huiput -kilpailussa on palkittu vuoden parhaiksi arvioidut mainokset. Kilpailussa on perinteisesti arvostettu enemmän kekseliäisyyttä, nokkeluutta ja teknistä taituruutta, ei niinkään rehellisyyttä tai vastuullisuutta. Keväällä 2022 Greenpeacen Olli Tiainen nousi lavalle kesken Vuoden Huiput -juhlagaalan ja julisti historian ensimmäisen Vuoden Huiputus -kilpailun voittajan. Vuoden Huiputus -äänestyksessä haettiin vuoden pahinta, röyhkeintä tai muuten […]
Kulttuuriperinnön yhtäaikainen syöminen ja säästäminen on vaikeaa, mutta kenties mahdollista. Pyrkimyksiä tähän suuntaan on nähty läpi koko itsenäisen Suomen historian. 1990-luvun alussa ympäristöministeriö julisti 27 kansallismaisemaa, joiden sanotaan edustavan ja kuvastavan suomalaisuutta erityisellä tavalla. Monet jalustalle nostetuista maisemista liittyvät luontoon, ja niiden arvostukseen on vaikuttanut myös taide. Listalta löytyy esimerkiksi Pielisen yli aukeava näkymä Ukko-Kolin […]
Lue lisää… from Hakatessaan metsiä valtio amputoi osia itsestään
Luonnontilaisten vanhojen metsien katoaminen on luonnon monimuotoisuuden kannalta katastrofaalista. Merkittävä osa Suomen luonnonmetsistä on valtion omistamilla mailla ja valtion tulisi pitäytyä hakkaamasta niitä. Metsäyhtiöiden puolestaan pitäisi lopettaa luonnonmetsistä hakatun puun ostaminen. Toistaiseksi valtio ei ole pitäytynyt eivätkä metsäyhtiöt lopettaneet. Pandat ovat vakiinnuttaneet asemansa luonnonsuojelun symbolina, eikä vähiten siksi, että Maailman luonnonsäätiö WWF on valinnut sen […]
Tieteellinen näyttö sille, että me ihmiset olemme paskoneet planeettamme, on hyvin yksiselitteistä. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa, kuudes sukupuuttoaalto kaatuu päälle ja meret täyttyvät muovista. Suunnan muuttaminen on kuitenkin aina epämukavaa, eivätkä ihmiset useinkaan pidä epämukavuudesta. Siksipä kaikki ikävät asiat lykätään mieluusti huomiselle – olipa kyse kämpän imuroimisesta tai elinympäristömme elinkelpoisena pitämisestä. Merkittävä osa ihmiskunnan tuottamista […]
Esseisti-kustantaja teki kirjallisen taideteoksen muokkaamalla Alexander Stubbin kirjaa. […]
Raisa Omaheimo tunnetaan omaelämänkerrallisen Läski-teatteriesityksen (2016) ja Ratkaisuja läskeille -tieto-/terapiakirjan (2022) kaltaisista teoksista sekä stand up -lavoilta. Omaheimon tuotanto on aina hulvatonta vaikka hänellä on tapana käsitellä sukupuolen, seksuaalisuuden, kehon, kapitalismin ja mielenterveyden kaltaisia vakavia aiheita. Linja pitää ja Omaheimon Setämiestennielijä on hysteerisen hauska stand up -esitys siitä, kuinka perseestä onkaan kasvaa ja elää miesten […]
Ihmiset ovat ammoisista ajoista punoneet tarinoita. Ne voivat olla viihdyttäviä tai opettavaisia, ne saattavat juurruttaa uskomuksia, rakentaa kansallistunnetta tai esimerkiksi myydä meille hyödykkeitä. Vaikka tarinoiden muodot ja tavoitteet vaihtelevat, kertovat ne aina jotain kertojistaan ja yhteiskunnista, joiden helmoissa he ovat syntyneet. Aina emme itsekään huomaa, mitä tulemme niissä itsestämme paljastaneeksi. Broileri on tehotuotantoa varten pitkälle […]
Yhteiskunnan toiminta perustuu siihen, että ihmiset jokseenkin käyttäytyvät sovittujen sääntöjen mukaan. Aina säännöt eivät ole järkeviä ja perusteltuja, ja tarvittaessa niitä tietenkin muutetaan. Muutosprosessit ovat kuitenkin hitaita ja muutosvastarinnan hankaloittamia. Silloin jotkut saattavat turvautua kansalaistottelemattomuuteen. Avoin demokrattinen järjestelmä tekeekin itselleen palveluksen, mikäli se huolehtii, että kansalaiset ovat tarvittaessa valmiita puolustamaan yhteiskunnan toimivuutta myös tottelemattomuuden kautta. […]
Denis Villeneuven käsikirjoittama ja ohjaama Dyyni – Osa kaksi saattaa päätökseen Frank Herbertin klassikkoteoksen filmatisoinnin. Villeneuve on vakiinnuttanut asemansa yhtenä markkinoiden upeimpia ja jylhimpiä leffoja tekevänä ohjaajana, ja jylhää upeutta totisesti tarvitaan, kun käsittelyssä on Herbertin kutoma suureellinen tarina. Villeneuven visuaalinen tulkinta Arrakis-planeetasta ja tunnetun universumin valtataisteluista on hieno, mutta kenties hänellä ei ole juurikaan […]
Lue lisää… from Dyyni – Osa kaksi on upea elokuva, joka ei oikein perustele itseään
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa