ElokuvaKirjoittanut Mikko Pihkoluoma

Elokuvavuosi 2022

Lukuaika: 2 minuuttia

Elokuvavuosi 2022

Postikortteja TukholmastaPostikortteja Tukholmasta

Tukholman yliopistossa elokuvatutkimusta opiskellut Mikko Pihkoluoma bloggaa kulttuurista ja matkailusta.

Elokuvavuosi 2022 jäänee muistiin sekä hyvistä että huonoista merkeistä, mutta Pohjoismaisesta näkökulmasta tilanne on imarteleva. Suomalaiset elokuvat saavat enemmän näkyvyyttä kuin koskaan aiemmin. Festivaalimenestystä on seurannut myös laajempi huomio, joka jakaantuu eri ohjaajille.

Warner-Discoveryn ja NBC-Universalin omistama elokuvakritiikkejä pisteyttävä Rotten Tomatoesin vuoden 100 parhaan listalla on neljä kotimaista elokuvaa, joista etenkin neljänneksi noussut Tytöt tytöt tytöt on saanut ansaittua ylistystä. Osittain suomalaisella rahalla tehty Salaliitto Kairossa (joka sai ensi-iltansa Cannesissa nimellä Boy from Heaven) on yhä mukana shortlistalla ulkomaisen Oscar-palkinnon saajaksi toisen ruotsalaiselokuvan kanssa – tai tarkemmin sanottuna Ali Abbasin Iraniin sijoittuvan Holy Spiderin kanssa, joka sai juuri Suomen ensi-iltansa. Ruben Östlundin englanninkielinen Triangle of Sadness saattaa saada Oscar-ehdokkuuksia muissa kategorioissa tai ainakin se on jo ehdolla kahden Golden Globen saajaksi. 

Vuoden trendi lienee siis yhä kiihtyvä kansainvälistyminen. Yllä on mainittu Pohjoismaisia elokuvia, jotka ovat iskeneet hermoon jopa kotimaitaan paremmin ulkomailla – ja mainituista kolmesta ruotsalaisohjaajan elokuvasta yhdessäkään ei puhuta ruotsia. Japanilainen Hirokazu Kore-eda teki mainion korealaisen elokuvan Pikku tähti, jonka yhtä pääosaa näyttelee Parasitesta tuttu Song Kang-ho ja joka niin ikään pyörii parhaillaan Suomen elokuvateattereissa. Eurooppalaisissa tuotannoissa usean kielen sekoittaminen, joka oli 2000-luvun alussa varsin harvinaista, on tullut jäädäkseen.

Kotimaisista lienee syytä mainita vielä Sundanceen päässyt Pahanhautoja, joka ei ollut erityisen suosittu Suomen elokuvateattereissa, mutta se myytiin ennätyksellisen moneen maahan ja sijoittui erityisen hyvin rottentomatoes.comin kauhulistalla. Se on ehkä tyyppiesimerkki yllättävästä menestyksestä, sillä vuosikymmeniä alalla vallitsi konsensus, että Suomessa kauhuelokuvan tekeminen on liian iso riski.

Kansainvälisen näkyvyyden parantuminen ei silti tälläkään kertaa johtanut suomalaiseen Oscar-menestykseen. Lisäksi Suomessa elokuvateattereiden lipputulot jakaantuvat edelleen epätasaisesti – jo käsikirjoitusvaiheesta menestyselokuviksi suunnitellut elokuvat menestyvät jopa odotettua paremmin, kun taas riskillä tehdyt leffat jäävät tavoitteistaan. Globaalisti aikuisille suunnatun vakavan draaman katsojaluvut laahaavat edelleen jäljessä vuoden 2019 tilastoista. 

Pieni epävarmuus näkyy supistuksina tarjonnassa. Sekä Tukholman että Helsingin isoimpien elokuvafestivaalien tarjonta ei ole palannut vielä täysin siihen mittakaavaan ja laatuun, jota ne pitivät yllä ennen pandemiaa. 

Positiivista on sinänsä se, että Helsingin elokuvateatterikenttä on jo lähellä Euroopan suuria metropoleja. Rivieralla on nyt kaksi teatteria eri puolella kaupunkia ja Cinema Orion esittää uusia elokuvia, joita ei koskaan tuotaisi Suomessa tavalliseen levitykseen. Jos useita filminäytöksiä viikossa järjestävän WHS:n laskee yhtälöön mukaan, niin tarjonta on poikkeuksellisen omaperäinen. 

Toivottavasti vuosi 2023 ei tuo mukanaan uusia kriisejä ja myös loput alta löytyvistä mielestäni vuoden parhaista elokuvista saavat ensiesityksensä Suomessa.

1. Licorice Pizza (Paul Thomas Anderson, 2021)

2. Triangle of Sadness (Ruben Östlund, 2022)

3. Saint Omer (Alice Diop, 2022)

4. Stars at Noon (Claire Denis, 2022)

5. All the Beauty and the Bloodshed (Laura Poitras, 2022)

6. Everything Everywhere All at Once (Daniel Scheinert & Daniel Kwan, 2022)

7. Metsurin tarina (Mikko Myllylahti, 2022)

8. Moonage Daydream (Brett Morgen, 2022)

9. Tori & Lokita (Jean-Pierre & Luc Dardenne, 2022)

10. Un beau matin (Mia Hansen-Løve, 2022)

11. Lynch/Oz (Alexandre O. Philippe, 2022)

12. Futura (Alice Rorhwacher, Pietro Marcello & Francesco Munzi, 2021)

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

13. Vortex (Gaspar Noé, 2021)

14. Armageddon Time (James Gray, 2022)

15. Pacification (Albert Serra, 2022)

16. Funny Pages (Owen Kline, 2022)

17. Showing Up (Kelly Reichardt, 2022)

18. EO (Jerzy Skolimowski, 2022)

19. RRR (S. S. Rajamouli, 2022)

20. Ambulance (Michael Bay, 2022)