Korona vaikuttaa muun maailman mukana myös elokuvakulttuuriin. Valtaosa elokuvateattereista ympäri maailmaa on suljettu kokonaan – tosin kaikki pienemmät elokuvateatterit eivät ole vielä sulkeneet oviaan Tukholmassa. 

Universal rikkoi ensimmäisenä perinteisistä Hollywood-studioista elokuvateatteriensi-illan ja VOD-levityksen välisen ikkunan julkaisemalla mm. Elisabeth Mossin tähdittämän varsin nerokkaan The Invisible Manin (2020) kalliimpaan vuokrahintaan. Normaalisti myyntiversio tulee saataville ensin ja vasta muutaman kuukauden jälkeen ensi-illasta. Suomessa elokuvan teatteriensi-ilta oli 28.2., mutta nyt poikkeusoloissa sen on voinut katsoa kotona jo reilun viikon verran.

Nähtäväksi jää kuinka pitkäaikaisia seuraamuksia vastaavanlaisilla tempauksilla on. Toisaalta Trolls 2 oli ensimmäisen lehdistötiedotteen mukaan myös tulossa VOD-levitykseen, mutta tuoreimpien tietojen mukaan sen elokuvateatteriensi-iltaa kaavaillaan syksylle.

Kaikki, niin elokuvateatterien tulevaisuus kuin levityskuviot, riippuu tietysti täysin siitä miten pitkään poikkeustilanne jatkuu. Taloudelliset seuraamukset ovat lähes joka alalla valtavat, mutta niiden lisäksi myös kulutustottumukset saattavat muuttua pysyvästi. Tosin ehkä eniten kannattaa olla huolissaan elokuvajournalismista.

Yhdysvaltojen merkittävintä elokuva-aikakauslehteä Film Comment julkaisee Film Society of Lincoln Center, joka järjestää myös elokuvanäytöksiä sekä New Yorkin laadullisesti korkeatasoisinta elokuvafestivaalia. Eilen julkaistun tiedotteen mukaan lehden seuraava numero julkaistaan digitaalisesti ja sen jälkeen lehti jää määrittelemättömän pitkälle tauolle.

Juuri edellisen talouskriisin jälkeen kulttuurijournalismi on ollut erityisen ahtaalla Yhdysvalloissa eikä vuodesta 1962 julkaistun lehden tauko kuulosta lainkaan hyvältä. Lehden sisältö nojaa toki pitkälti ajankohtaisiin aiheisiin, eli elokuvateatteriensi-iltoihin – joita ei siis tällä hetkellä enää ole. Mutta myös muista irtisanomisista päätellen päätös on ennen kaikkea taloudellinen, joten on syytä olla huolissaan koko lehden tulevaisuudesta. 

Vaikka asiaa ehdittiin jo toppuutella lehden viralliselta Twitter-tililtä (lahjoituksia voi lähettää ketjusta löytyvästä linkistä), niin asia ei silti herätä valtavasti positiivisia signaaleja, jos niin massiivisella organisaatiolla ei ole varaa pitää lehteä pystyssä. Sen alasajo vaikuttaa myös pitkällä aikavälillä sinne kirjoittavien freelancereiden toimeentuloon, lehden vakituisista työntekijöistä puhumattakaan.

Kuukausi sitten ranskalaisen Cahiers du cinéman koko toimitus irtisanoutui protestina lehden uusille omistajille ja sen aiheuttamista paineista johtuen. Se on valitettavan ajankohtainen muistutus siitä miten haavoittuvaisia elokuvakulttuurin lippulaivat lopulta ovat. Tätäkin taustaa vasten on kulttuuria arvostavien ihmisten syytä olla erityisen tarkkana, jotta kriisin jälkeen löytyy vielä elokuvakulttuuria, josta nauttia.