Varhain maanantaiaamuna Parasite teki historiaa voittamalla sekä parhaan kansainvälisen elokuvan että parhaan elokuvan Oscar-palkinnot. Oscar-akatemia palkitsi siis ensimmäistä kertaa ei-englanninkielisen elokuvan parhaan elokuvan Oscarilla! Kaiken kaikkiaan elokuvan ohjaaja Bong Joon-ho kävi lavalla neljään otteeseen hakemassa palkinnon, sillä hän voitti myös Oscarin parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksesta ja ohjauksesta.

Parasiten massiivinen voitto on merkittävä monestakin eri syystä. Ensinnäkin jo 2000-luvun alusta asti tasaisin väliajoin hienoja elokuvia tehtailleelle eteläkorealaiselle elokuvateollisuudelle se on sopiva kiitos, mutta se myös toivottavasti rikkoo lasikaton muilta kansainvälisiltä tekijöiltä. 

Parasiten takaa löytyy CJ Entertainment, jolla on ollut sormensa pelissä Hollywoodissa aiemmin, sillä se oli yksi DreamWorksin sijoittajista. Lisäksi yhtiön musiikkiosasto on ollut mukana tekemässä k-popista maailmanlaajuista ilmiötä, joten voitto ei tullut täysin tyhjästä. Tosin Oscar-voittajien takaa löytyy lähes aina rahakas kampanja osaavine tekijöineen, joten sinällään nämä seikat eivät vie mitään saavutukselta pois.

Ainakin se tarjosi mitä parhainta televisioviihdettä, sillä alkuinnostuksen jälkeen pidin lopulta itsekin sotaelokuva 1917:n voittoa paljon todennäköisempänä. Oikeastaan juuri tällaisia iltoja (samaan sarjaan lukeutuu Moonlightin voitto) varten gaaloja ylipäätään katsotaan suorana. Kaiken kruunasi Bongin hieno ohjauspalkinnon kiitospuhe, kun hän muisteli opiskelleensa Scorsesen elokuvia elokuvakoulussa ja kiitti sitä, että Tarantino on jo vuosia hehkuttanut hänen elokuviaan.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Tänä vuonna vasta Oscarien jälkeen järjestettävä Berlinale puhaltaa festivaalikenttään uusia tuulia, sillä se on saanut kokonaan uuden taiteellisen johdon, jonka kädenjälki näkyy harvinaisen vahvasti myös kilpasarjan valinnoissa. Berlinale sukeltaa entistä vahvemmin taide-elokuvan syvempään päätyyn, kun aiemmin kilpasarjaa on leimannut lähinnä kompromissin käry.

Kilpasarjassa on poikkeuksellisen monta elokuvaa sellaisilta ohjaajilta, jotka ovat erityisesti kansainvälisiä festivaaleja seuraavien kriitikoiden suosiossa. Mukana ovat mm. Kelly Reichardt, Eliza Hittman, Sally Potter, Hong Sangsoo, Ilja Khrzhanovski, Tsai Ming-liang, Christian Petzold, Abel Ferrara ja Philippe Garrel.

Jotain näistä ohjaajista kertonee se, että esim. pian Garrelin poika on isäänsä tunnetumpi, sillä Louis Garrel näyttelee professoria Gerwigin Pikku naisissa ja on sen lisäksi jo julkkis Ranskassa. Muista ohjaajista Khrzhanovskin nimi on jo saattanut unohtua, sillä edelliset 15 vuotta hän rakensi valtavaa poikkitaiteellista DAU-projektia. Sitä ennen hän voitti Rotterdamin Tiger-palkinnon upealla elokuvallaan 4.

Lisäksi kilpasarjassa nähdään uusi filmatisointi Berlin Alexanderplatzista, jonka Rainer Werner Fassbinder kuvasi aikanaan 16-tuntiseksi teokseksi Saksan televisiolle ja jota legendaarinen kriitikko Tapani Maskula piti niin jännittävänä, että sitä katsoessa ehti hädin tuskin syömään.

Christian Petzoldin elokuvia on tuotu Suomen valkokankaille jo useamman elokuvan verran, joten vaikka kilpasarjaa on koostettu varsin harkitulla maulla, niin mitään täysin tuntemattomia nimiä ei ole nostettu.

Ferraran Siberia jatkaa hänen ja Willem Dafoen välistä yhteistyötä. Odotukset elokuvaa kohtaan ovat varsin korkealla, sillä Roomaan asettumisen ja raitistumisen myötä ohjaaja elää varsin tuotteliasta jaksoa urallaan. Tämä on jo kolmas vuosien 2019 ja 2020 aikana ensi-illan saava Ferrara-elokuva.

Kilpasarjan ulkopuolisista elokuvista kiinnostusta herättävät taatusti Josephine Deckerin Shirley Jackson -elämäkertaelokuva Shirley, Matteo Garronen Pinocchio ja Jia Zhangken uusin ohjaustyö.

Näistä ja muista elokuvista lisää viikon päästä, kun festivaali on jo käynnissä.

• 14.2.2020
• Kirjoittanut Mikko Pihkoluoma