Night Visionsin ohjelmistosta esittelen alla vielä kaksi uutuuselokuvaa, joita yhdistää sarkastinen huumori. Bonuksena vielä miniarvio perjantain erikoisimmasta ensi-illasta.

Jesse Eisenbergintähdittämä The Art of Self-Defense on lakonisen huumorin siivittämä elokuva toksisesta maskuliinisuudesta. Ruumiinrakenteeltaan hintelä kirjanpitäjä aloittaa karatekurssin jouduttuaan pahoinpidellyksi ja tavattuaan karatekerholla lasten itsepuolustusopetusta vetävän naisen (Imogen Poots). Uutta harrastusta seuraa pakkomielteinen karate-elokuvien tuijottaminen kotona, pitkä sairasloma töistä ja lopulta myös lempimusiikin vaihtaminen metalliin.

Elokuvan ohjaaja-käsikirjoittaja Riley Stearns harrastaa itse itsepuolustuslajeja ja kuuntelee metallia, joten elokuvan huumorissa on mukana teräviä havaintoja maskuliinisen maailman naurettavista puolista. Esimerkkinä tästä voi kertoa kerhon koodistoon lukeutuvat säännöt: 9. Stay hydrated. 10. If it works, use it. 11. Guns are for the weak.

Hämmentynyt Eisenberg sopii rooliin täydellisesti ja elokuvan ajoittain yllättävä väkivalta selittää sitä miksi elokuva esitetään juuri Night Visionsissa.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Looperin ja edellisen Star Warsin ohjannut Rian Johnson on tällä kertaa käsikirjoittanut nykyaikaan sopivan version murhamysteeristä, jossa yksityisetsivä (Daniel Craig) auttaa poliiseja (LaKeith Stanfield, Noah Segan) selvittämään liittyykö menestyneen kirjailijan (Christopher Plummer) kuolemaan vilunkipeliä. Klassiselta Hercule Poirot tai Agatha Christie -juonelta vaikuttavaa tarinaa höystää piikikäs huumori, jonka toimivuudesta vastaa uskomaton näyttelijakaarti. Jo mainittujen lisäksi elokuvassa nähdään keskeisissä rooleissa Jamie Lee Curtis, Toni Collette, Don Johnson, Michael Shannon ja Chris Evans.

Perinnöstä jo valmiiksi kiistelevän perheen lähes jokaiselta jäseneltä löytyy lopulta motiivi murhaan, mutta Johnsonin älykäs käsikirjoitus nostaa palvelusväen yllättävän keskeiseen osaan, kun hupaisalla aksentilla operoiva etsivä ottaa sairaanhoitajan (Ana de Armas) omaksi Watsonikseen. Aluksi varsin tyypilliseen ja taidokkaasti tehtyyn viihde-elokuvaan tulee mukaan yhteiskunnallisia kerroksia ja ajankohtaisuutta.

Sen enempää paljastamatta voin lisätä, ettei liene sattumaa, että elokuva esitetään Night Visionsissa heti loppuunmyyneen Parasiten jälkeen. Elokuva on tulossa myös levitykseen Suomessa nimellä Veitset esiin.

NV-kirveen voi teroittaa jo perjantaina elokuvateattereihin tulevalla The Lighthousella. Robert Eggersin (The VVitch) toinen ohjaus kertoo majakanvartijasta (Willem Dafoe) ja hänen apulaisestaan (Robert Pattinson), joiden on tarkoitus asua New Englandin majakkasaarella neljän viikon ajan. Elokuva sijoittuu 1890-luvun lopulle ja on kuvattu mustavalkoiselle filmille.

Tämän blogikirjoituksen muiden elokuvien tavoin Eggers on lisännyt soppaan runsaasti huumoria, joka kuplii esiin yhtä varmasti kuin apulaisen raivo majakanvartijaa kohtaan. Miehille maistuu lopulta myös viina kuten Jack Torrencelle Overlook-hotellissa konsanaan ja Eggers sekoittaa mukaan myös ihailemansa Bergmanin Personaa ja lopputekstien mukaan myös Melvillen proosaa.

Muutama fantasiaolentokin ilmestyy uniin tai näkyihin, mutta yhä sekavammaksi käyvää juonta ei ole mitenkään mahdoton tulkita. Apulaisen aluksi empivä suhtautuminen alkoholiin lähtee käsistä mitä pidemmälle elokuva etenee, mutta miesten välinen homoeroottinen lataus ei tunnu purkautuvan millään. Yhdessä Max-veljensä kanssa käsikirjoituksen tehnyt Eggers tuntuu käsittelevän ainakin pitkään puritanismin ikeessä olleen New Englandin ahdasmielisyyttä ja patoutumien purkautumista.

• 13.11.2019
• Kirjoittanut Mikko Pihkoluoma