Postikortteja Tukholmasta
Tukholman yliopistossa elokuvatutkimusta opiskellut Mikko Pihkoluoma bloggaa kulttuurista ja matkailusta.
Tänään alkava Berlinale on yksi Euroopan kolmesta merkittävimmästä elokuvafestivaalista, jolla on pitkät perinteet myös suomalaisen elokuvan osalta. Vuosien varrella Berliinissä on esitetty aikanaan mm. Edvin Laineen Tuntematon sotilas, mutta tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Panorama-sarja on aina ollut hieman toisenlaisten elokuvien näyttämö. Ilpo Pohjolan Tom of Finland -dokumentti Daddy and the Muscle Academy (1991) ja Pirjo Honkasalon Mysterion (1991) ovat mukana juhlasarjassa Panorama 40.
Myös uusien elokuvien sarjoissa esitetään suomalaisia elokuvia. Tonislav Hristovin dokumenttielokuva Veeran maaginen elämä (Magic Life of V) kilpaili tammikuussa Sundancen elokuvajuhlilla ja on myös Berliinissä ehdolla Crystal Bearin saajaksi. Samaisessa Generation 14 plussassa kisaa niin ikään kotimainen Hölmö nuori sydän, jonka ohjaaja Selma Vilhunen keräsi paljon kehuja suomalaiskriitikoilta viime syksynä.
Lisäksi Rosa Liksomin romaaniin perustuva Hytti nro 6 on nostettu keskeneräisiä tuotantoja esittelevään Co-Production Marketiin. Elokuvan ohjaa Juho Kuosmanen, joka voitti Cannesin Un certain regard -sarja pääpalkinnon edellisellä elokuvallaan Hymyilevä mies.
Berliini on perinteisesti ollut poliittiselle elokuvalle tärkeä kanava ja tänään juryn lehdistötilaisuudessa (kaikki lehdistötilaisuudet on katseltavissa verkosta Berlinalen sivuilta) useampaa kysymystä väritti me toon vaikutus. Jurya johtaa Juliette Binoche ja ohjelmistossa on ennätysmäärä naisohjaajien elokuvia, mikä helpotti kysymyksiin vastaamista.
Juryn valintoja on usein myös kritisoitu kriitikoiden joukosta ja tällä kertaa heitä edustaa Los Angeles Timesin Justin Chang. Oudoista valinnoista kysyttäessä hän vastasi, että edessä on varmasti nöyryyttävä kokemus, sillä hän on julkaissut useammankin juryja kritisoivan tekstin.
Festivaali jatkuu ensi viikon sunnuntaihin asti ja blogissa seurataan festivaalin elokuvia
