Postikortteja Tukholmasta
Tukholman yliopistossa elokuvatutkimusta opiskellut Mikko Pihkoluoma bloggaa kulttuurista ja matkailusta.
Ensi viikon keskiviikosta sunnuntaiaamuun kestävä Night Visions tuo jälleen moneen makuun sopivan buffetin genreklassikoita ja uutuuksia. Tässä suosikkejani niistä mitä olen jo ehtinyt nähdä ennakkoon.
American Ninja 2
Sam Firstenberg ohjasi 80-luvun alkupuolella kaksi ninjaelokuvaa Revenge of the Ninja ja Ninja III: The Domination, joista jälkimmäinen nähtiin vuosi sitten Night Visionsissä miehen videotervehdyksen kera. Nyt Firstenberg saapuu festivaaleille useiden elokuviensa kera.
Kun Karate Kid -ilmiö räjähti Hollywoodissa, Firstenberg pääsi ohjaamaan vielä kaksi American Ninjaa. American Ninja 2 on sen verran uskomatonta revittelyä, ettei ensimmäistä osaa ole edes pakollista nähdä ennen sen nauttimista. Elokuva on ehtaa Cannon Filmsin tuotantoa ja sitä jouduttiin leikkaamaan, jotta amerikkalainen R-ikäraja saatiin varmistettua.
Suspiria
Luca Guadagnino on tullut tunnetuksi lähinnä rakkausdraamoistaan, mutta hän on saanut siitä huolimatta Argenton klassikosta aikaiseksi hämmentävän hyvän taide-elokuvan. Se on paljon graafisempi ja pidempi kuin Argenton elokuva — ja ennen kaikkea Guadagninon versio on yllättävän itsenäinen teos.
Alkuasetelma ja juonen suuret linjat ovat samankaltaisia: nuori tanssija (Dakota Johnson) saapuu Helena Markoksen tanssiakatemiaan, josta vapautuu paikka erään oppilaan kadottua ja lopulta katoaa muitakin. Tilda Swinton esittää sekä tanssiakatemian opettajaa että kadonneen tytön mysteeriä selvittävää psykoanalyytikkoa. Näyttävässä cameossa nähdään myös Jessica Harper.
Guadagninon elokuva on kuin älykkömäisempi versio Darren Aronofskyn Motherista, missä sukelletaan taiteen sijaan Saksan pahuuden ytimeen. Thom Yorken musiikki ei vedä vertoja Goblinille, mutta muutoin elokuva onnistuu lähes mahdottomassa, eli nousemaan alkuperäisen tasolle. (Näytös on loppuunmyyty, mutta elokuva tulee varsin pian levitykseen.)
Neitoperho
Yksi kaikkien aikojen parhaita suomalaisia elokuvia esitetään tämän vuoden Night Visionsin Finlandia-gaalassa. Auli Mantilan jännityselokuva on varmasti yksi 90-luvun parhaita esikoisohjauksia koko maailmassa ja se sisältää Leea Klemolan upean uran hienoimpia suorituksia. Kuten muissakin Mantilan elokuvissa musiikkia ei käytetä pelkästään kohtauksien alleviivaamiseksi vaan ikäänkuin laajennetaan elokuvan tilaa yllättävillä valinnoilla.
Mantila on kertonut ottaneensa vaikutteita Terence Stampin tähdittämästä William Wylerin The Collectorista (1965), joka on myös Mantilan elokuvan englanninkielinen nimi. (Näytös oli jo kertaalleen loppuunmyyty, mutta lippuja saattaa vapautua tai saada vielä ovelta.)
The Unthinkable
Ruotsiin kohdistuu sarja hyökkäyksiä ja samaan aikaan isätraumoistaan kärsivä muusikko törmää vanhaan ihastukseensa. Dystopiakuvastoa ja melodraamaa hämmentävän suvereenisti yhdistelevä esikoisohjaus keräsi yli 100 000 katsojaa elokuvateattereissa. Varsin tavanomaisella pohjoismaisella budjetilla tehty elokuva vetää vertoja ison budjetin Hollywood-tuotannoille. Ohjaaja-kollektiivin lahjakkuus on silminpistävää ja leventää käsitystä Pohjoismaisesta elokuvasta.
The Greasy Strangler
Outo rasvainen kuristaja, isä ja poika kilpailemassa samasta naisesta ja aimo annos vinksahtanutta huumoria on tämän esikoisohjauksen reseptinä. Yhdistelmä on niin omaperäinen ja tärähtänyt, että siitä on vaikea lukea suoranaisia esikuvia. Haastattelin Jim Hoskingia blogia varten viime vuoden elokuussa ja nyt mies saapuu Helsinkiin vieraaksi uuden elokuvansa An Evening with Beverlly Luff Linnin kera.
