Postikortteja Tukholmasta
Tukholman yliopistossa elokuvatutkimusta opiskellut Mikko Pihkoluoma bloggaa kulttuurista ja matkailusta.
Kansalaiset, Suomi nousuun! Ärsyttävätkö perinteet, mutta jotain suomalaista tekisi mieli tehdä näin itsenäisyyspäivän alla? Ei hätää, sillä vuonna 2015 Suomessa tehtiin kasa hipsterimusiikkia, joka voisi ihan hyvin olla seuraava vientituotteemme. Esittelen hyvin lyhykäisesti viisi vaihtoehtoa.
Malarian pelko -levyä lukuunottamatta en ole pahemmin kuunnellut uutta räppiä, mutta joka tapauksessa se on edelleen suomalaisen musiikin vahvimpia puolia.
Suosio, jota Paperi T on tuolla levyllään herättänyt on ollut jokseenkin hämmentävää seurata. Aika harva osasi sitä odottaa ja Sanat-kappaleen perusteella se tuli yllätyksenä myös Johanna Kustannuksen pomolle (“hittibiisei niiden joukost turhaa etti se”). Eikä elitistisiin ranskalaisohjaajiin viittaaminen ole ennen mikään menestyskonsepti Suomessa ollutkaan. Musiikin pirstaloituminen tuottanee jatkossakin yllättäviä menestyksiä.
Toinen leffanörtti ja ginistä räppäävä suomalainen, joka on noussut lehtien palstoille on Draama-Helmi. Levy on saanut esikoisjulkaisuksi hämmentävän paljon huomiota, vaikkei olekaan vielä koko kansan tietoisuudessa.
Niinikään leffa-alaa joskus harkinneen Jaakko Eino Kalevin ensimmäinen kansainvälisen levy-yhtiön kautta julkaistu levy on toivottavasti malliesimerkki Suomen tulevasta vientituotteesta.
Jaakon kanssa paljon yhteistyötä tehnyt Long-Sam julkaisi tänä vuonna oudon, mutta koukuttavan levyn Elephant, joka ei ole oikein saanut mielestäni sen ansaitsemaa huomiota.
Jostain syystä myös Hopeajärven erinomainen toinen levy ei ole ollut hehkutuksen aiheena. Vinoa rokkia paukuttava yhtye olisi jo isompi puheenaihe, jos laulukielenä olisi englanti.
Täältä löytyy soittolista koko vuoden ulko- ja kotimaiden parhaimmista levyistä, jotka löytyvät Spotifysta.