Mitä voi sanoa
Yleistä ääneenajattelua ja vapaita hajahuomioita.
Raimo Pesonen on helsinkiläinen kirjailija, kulttuurin seka- ja pätkätyöläinen sekä ankara Dr. Gunnin varhaistuotannon fani, joka jaksaa uskoa ihmisessä oleviin positiivisen muutoksen mahdollisuuksiiin.
Nykyisellään valtion olemassaolon tarkoitus on suuryritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan innovaatioita. Innovaatio sekoitetaan usein keksintöön, vaikka kyse on eri asiasta.
Tekesin mukaan innovaatio on ”kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista”. Innovaatioon liittyy olennaisella tavalla uutuuden tunne, joka lisää sen hyväksyttävyyttä. Muuten kyse on lähinnä siitä, että olemassaolevaan tietoon löydetään uusi näkökulma, jonka avulla se voidaan muuttaa rahaksi.
Tätä ajatusta hallitus ajaa voimalla muuallekin kuin suomalaiseen koulutukseen ja tutkimukseen.
Pitkään Tekesin johtajana toiminut tekniikan tohtori Veli-Pekka Saarnivaara tosin syyttää hallitusta innovaatiopolitiikan hylkäämisestä ja puhuu taantumisesta 20 vuoden taakse. Innovaatiot ovat kuitenkin Sipilän kabinetin puheissa niin keskeisessä roolissa, että Saarnivaaran näkemyksiä on pakko pitää näköharhana.
Vakaimman pohjan liiketoiminnalle muodostaa ihmiselämän perustarpeisiin vastaaminen: esimerkiksi asunnosta ja elintarvikkeista ollaan valmiita maksamaan lähes mitä tahansa, kuten me suomalaiset hyvin tiedämme. Jos muita vastaavankaltaisia välttämättömyyksiä voidaan avata markkinoiden vapaasti rahastettavaksi, hallituksen innovaatiotavoitteet täyttyvät komeasti.
Juuri tästä on kyse miljardien markkinat synnyttävässä sote-uudistuksessa.
Nykyaikaisen yhteiskunnan kannalta myös sähkö on perustarve, mutta sähkönsiirtoverkon osalta olennaiset innovaatiot on jo nähty. Toivoa ei kuitenkaan kannata heittää, sillä vielä löytyy välttämättömyyksiä, joihin innovaatiopolitiikka ei ole koskenut, kuten tiet ja vesihuolto.
Tieverkoston yksityistäminen etenee tällä hetkellä pienellä vaihteella. Ylen ”vesisotesta” kertova uutinen avaa puolestaan näkyviin sen kaavan, jolla innovaatio-Suomen olennaiset uudistukset toteutetaan:
1. Julkisen palvelun resurssit leikataan niin pieniksi, että sen toiminta rapautuu.
2. Tilanteen korjaaminen todetaan välttämättömäksi ja käynnistetään selvitystyö.
3. Vaaditaan pienten yksiköiden yhdistämistä, koska suuri on tehokasta.
4. Todetaan, että mukaan tarvitaan yksityistä pääomaa, koska yhteiskunnan rahat eivät riitä välttämättömiin uudistuksiin.
5. Yksityistämisen jälkeen maksetaan se, mitä innovatiivinen yritys keksii pyytää, ja väitetään, että muut vaihtoehdot olisivat käyneet kalliimmiksi.
