Teksti Kadri Taperson

Eettistä näkökulmaa ei saisi unohtaa: eläimet eivät kuulu häkkeihin.

Eräs ystäväni kysyi minulta muutama päivä sitten, miten Viron minkkitarhauskielto etenee. Olen kirjoittanut aiheesta täällä Fifissä aiemminkin ja eläinten ystävänä voin vastata lyhyesti: hitaasti. Mutta lakien muuttamisprosessit ovat aina hitaita.

Maanantaina eläinyhdistysten järjestämä seminaari oli yksi pieni osa tätä prosessia. Seminaarissa esiintyivät lyhyesti eri viranomaiset ympäristöministeriöstä ja virastoista, biologeja ja eläinaktivisteja myös ulkomailta niin kuin Fur Free Alliancesta ja Bont voor Dierenistä. Nicole oli tullut Hollannista asti, että hän voisi kertoa, miten Hollannissa ollaan onnistuttu kieltämään turkistarhaus kokonaan. Paikalla oli myös edustajia parlamentista. Tarhaajiakin oli paikalla, mutta melkein kaikki heistä lähti pois esityksien jälkeen, ennen kuin oli aikaa keskustelulle.

Lakiehdotus minkkitarhojen kieltämisestä on ympäristöministeriön aloite ja se perustuu eniten ympäristöuhkalle. Veikkaan, että tällä muodolla ei onnistu, että sen puolesta äänestettäisiin Viron parlamentissa eli Riigikogussa. On nimittäin niin, että kaikki ne kolme turkistarhaa, joissa on minkkejä, saivat ns. paperit kuntoon: Tarhaajat ovat investoineet aitauksiin ja viemäreihin niin, etteivät enää paperien mukaan ole uhka ympäristölle. Todellisuudessa asia on vielä kyseenalainen. Voi olla paha, että tarhoilla on nyt ne luvat, mutta toisaalta, miten voi kieltää tarhat, kun niitä lain mukaan saa ollakin.

Isompi ongelma kieltoprosessissa on se, että lakiehtojen muistiossa ei ole mainittu etiikkaa – sitä, että eläimet eivät elä luonnollisesti tarhoissa ja että ne kärsivät. Ympäristöministeriön työ ei ole valvoa yli eläinsuojelulain eikä maatalousministeriö ole riittävästi mukana. Eläinyhdistykset lähettivät seminaarin jälkeen maatalousministeriölle kirjeen, jossa he toivovat tapaamista, jossa olisi mukana myös ympäristöihmisiä. Maatalousministeriö on tällä välillä valmistellut toisensuuntaista aloitetta. Siinä yritetään ottaa häkeistä pois – ei eläimiä – vaan kettujen koppeja, kettujen ainoaa piilopaikkaa. Seminaarin jälkeen saatiin tieto, että se aloite on pysäytetty.

Työ jatkuu.