Voisiko Paavo Väyrynen olla edes kerran oikeassa? ­Sitä sopisi miettiä nyt, jos koskaan.

Väyrynen on tehnyt kansalaisaloitteen, jolla vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen eurojäsenyydestä. Markan perään haikailu näyttäytyy usein epä-älyllisenä tunteiluna, joka kumpuaa joko nostalgiasta tai äärinationalismista. Euroopan talous- ja rahaliittoon kuuluminen on kuitenkin tuonut mukanaan muutakin kuin uudennäköiset kolikot. Finanssipoliittiseen sopimukseen sitoutuminen on kaventanut Suomen mahdollisuuksia elvyttää taantumassa laahustavaa taloutta ja ajanut leikkaus­politiikan tielle.

Jyväskylän yliopiston tutkija Joel Kaitila ja Helsingin yliopiston tutkija Antti Ronkainen ovat kirjoittaneet raportin siitä, mitä Suomi voisi euromaana tehdä lisätäkseen taloudellista liikkumavaraansa. Käytännössä ei paljon. Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan budjetti­alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia eikä julkinen velka 60 prosenttia. Niiden puitteissa Suomi ei voi kuin leikata palveluista. Tämä on asia, jota Suomessa harva hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja sanoo ­ääneen.

Ainoa tie hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen ja pohjoismaisen mallin tulevaisuuteen käy rikkomalla kurisääntöjä, kiertämällä niitä rinnakkaisvaluutan avulla ja eroamalla euroalueesta. Oma raha tarkoittaisi omaa, talous- ja rahaliitosta riippumatonta rahapolitiikkaa ja sitä kautta myös enemmän välineitä sisämarkkinoiden kulutuskysynnän lisäämiseen ja palveluiden turvaamiseen.

Euroopan unioni perustettiin rauhan liitoksi, mutta vuosien saatossa se on kaapattu uusliberalistisen talouspolitiikan kokeilulaboratorioksi ja rahan liitoksi. Jos Suomi olisi kuin Euroopan unioni, Uusimaa olisi Saksa ja Etelä-Savo Kreikka. Eurooppaan on turha kuvitella saatavan eroja tasaavia tulonsiirtoja. Unionia kehitetään yhä voimakkaammin fiskaaliunioniksi, ja talouskuri vain tiukentuu.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Mitä siis on tapahtumassa? Eurooppaan perustetaan kansainvälisiä kilpailukykyneuvostoja, jotka seuraavat jäsenmaiden palkkakehitystä. EU:lle perustetaan valtiovarain­ministeriö, joka haukkaa suuren osan finanssi­poliittista valtaa. Kehitys edellyttää perussopimuksen muuttamista, ja sen on määrä tapahtua jo vuonna 2017.

Euroopan unionin nykyiselle kehitykselle ei ole suomalaisten mandaattia. Eduskunnan pitäisi uskaltaa mittauttaa euron ja leikkauspolitiikan suosio kansalla ja järjestää neuvoa-antava äänestys euroerosta.

Teksti on julkaistu pääkirjoituksena Voimassa 10/2015.

• 15.12.2015
• Kirjoittanut Veera Järvenpää