Teksti Hannele Huhtala

SAK muistaa tasa-arvon päivänä miehiä.

On Minna Canthin ja tasa-arvon päivä, ja Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto on kutsunut toimittajia lounaalle keskustelemaan siitä, miten miesten syrjäytymiseen tulisi pureutua tehokkaammin.

SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto jää pohtimaan ajankohtaista kysymystä: miksi on niin, että toisaalta osa miehistä käyttävät enemmän valtaa ja saavat enemmän palkkaa kuin naiset, mutta toisaalta osa miehistä syrjäytyy entistä voimakkaammin?

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

SAK:n erikoistutkija, tasa-arvovastaava Tapio Bergholm esittelee huolestuttavia lukuja Pekka Myrskylän EVAlle tekemästä tutkimuksesta: 15–29-vuotiaista viisi prosenttia on syrjäytyneitä. Tästä joukosta 64 prosenttia on miehiä.

”Tasa-arvovastaavana olen lukenut paljon naistenlehtiä, sillä niissä käsitellään tasa-arvoa. Lehdissä usein väitetään, että 50-vuotias nainen on huonossa asemassa työmarkkinoilla. Vielä huonomassa asemassa on 50-vuotias mies”, Bergholm sanoo.

Vaikka miesten syrjäytyminen huolestuttaa, samaan aikaan ihmetyttää, että miksei kaksikymmentä vuotta puheena olleelle faktalle, että miehen euro on naisen noin 80 senttiä, ole saatu tehtyä mitään? SAK:n tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä kiriä kuilua viis prosenttiyksikköä pienemmäksi. ”Pahoin pelkään, ettei se tule onnistumaan”, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly myöntää.

Syy hänen mukaansa on siinä, että prosentuaaliset palkankorotukset pitävät erot toisin kuin vanhat ”markkamääräiset” korotukset olisivat kuroneet kuilua. Toisaalta tasa-arvoon perustuvat palkankorotuserät ovat myös olleet vaatimattomia, vain muutamia kymmenyksiä.

Lyly kertoo, että liiton tavoitteena on 1 800 euron minimipalkka, taulukkopalkkoihin. Lylyn mukaan minimipalkkavaatimus osuu juuri naisvaltaisille, matalapalkkaisille aloille, ja perälaudan nostaminen korottaa muitakin palkkoja.

Lyly toteaakin, että vaikka miehen euro on euro, miehen vuosi on 11 kuukautta. Naisten ja miesten tyypilliset elämät ovat erilaisia: naiset elävät terveellisesti ja pitkään, kouluttautuvat ja muokkautuvat yhteiskunnan vaatimuksiin, siis pysyvät työelämässä. Miehistä osa ei saa kouluttauduttua peruskoulun jälkeen eikä tartuttua työelämään lainkaan. Toiset miehet kouluttautuvat ja jyräävät hyvä veli -verkostoissa bonukset taskussa.

Kaiken kaikkiaan SAKlaisten mukaan työnkuva on murroksessa, kun teollisuuden työpaikat katoavat. Tulevaisuus painottuu hoiva-, palvelu- ja ”hellittely”palveluihin, joista Bergholmin mukaan äijien on entistä vaikeampi löytää työpaikkoja, jollei syrjäytymiseen puututa. Veirto sanoo, että SAK:n esittämänä ratkaisu tilanteeseen ei ole kummoinen, mutta se ensimmäinen askel: on perustettava työryhmä tutkimaan, mistä miesten roolien polarisaatio johtuu. Sitä kautta ongelmiin pystyttäisiin tarttumaan ajoissa.

Sellaista työryhmää ei ole vielä saatu kuitenkaan perustettua, että naisten ohjautumista matalapalkkaisille aloille olisi saatu estettyä. Keskustelussa muistutetaan myös siitä, että naisille kasautuu myös kaikenlainen silpputyö: osa- ja määräaikaisuudet ja vuokratyö. Työ ei todellakaan ole mikään seesteinen tasa-arvoisuuden tyyssija.

• 19.3.2012
• Kirjoittanut Hannele Huhtala