Lukuaika: 2 minuuttia

Pääkirjoitus: Tuhoutuneet tienestit

Pääkirjoitus

Pääkirjoituksia Voima-lehdestä.

Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta.

Tilaa Voima hintaan 39€/vuosi!

 

Suuri enemmistö suomalaisista ymmärtää, että koronaepidemiaa rajoitettiin hyvää tarkoittaen. Levitessään virus ei antanut armoa ravintolailloille, perhejuhlille, ei häille eikä hautajaisille. Laulun siivin ja halauksin tuo auringon kruunulta nimensä saanut mahtipöpö inhottavine väkäsineen telakoitui ihmisestä toiseen.

Tietenkin ihmiset on pitänyt erottaa toisistaan ja joukot hajottaa.

Taiteilija Anu Hälvä kertoo tässä lehdessä kaipaavansa esiintymisiä oikean katsomon edessä – mielellään jopa täyden katsomon, mutta se ei ehkä ole pitkään aikana mahdollista. 

Hälvä kaipaa esitystilannetta, jossa “yleisö hengittää esiintyjän kanssa”. Koronan leviämisvaiheessa moinen taiteellinen yhteishengitys on ollut viranomaisten painajainen, mutta on outoa, jos se on uhka edelleen, kun monia muita rajoituksia höllätään ja rokotusvauhti on hurja.

Taiteiden ja tapahtumien kentän ammattilaiset eivät ole olleet ainoastaan epätoivoisia omasta taloudellisesta ahdingostaan. He ovat sydänjuuriaan myöten loukkaantuneita siitä, miten päättäjät eivät tee aktiivisesti muutoksia tilanteen parantamiseksi.

Jonkinlainen onni onnettomuudessa saattaa olla kulttuuriesitysten ja tapahtumien nousu näkyväksi – siis siksi, kun niitä ei ole – ja sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka eivät ennen ole mieltäneet itsekin hyötyvänsä kulttuurialasta.

Ravintolat ja hotellit ovat tyhjinä ilman festarivieraita. Taksit seisovat asemilla. Loimulohiteltalle tai lörtsykioskille ole jonoa. 

Urheiluseurojen, lionsklubien ja 4H-kerhojen aktiiveja ei ole tarvittu järjestyksenvalvojiksi, liikenteenohjaajiksi tai T-paitojen myyjiksi.

Jos kulttuurikokemukset rajoittuvat vain kesään ja sivutulojen hankkimiseen, festaritienestit tekevät mahdolliseksi löhöilyn talvella TV:n ääressä ja kuukausittaisten korvausten maksamisen monikansallisille, veroja kiertäville suoratoistojäteille.

Simes katsoo kameraan nahkatakki päällään, taustalla graffitiseinää.Voiman talousliitteessä tutkijat, viittä vaille valmiit tohtorit ja tulevat nobelistit pohtivat miten taloustieteiden pitäisi reagoida maailman muutoksiin. 

Liite käsittelee kysymyksiä, jotka ovat aivan liian vähän nousseet esiin talousjournalismissa:  Keskuspankkien valtaa on pitkään pidetty itsestään selvänä, mutta nyt ylivalta on murtumassa – miten? Hoiva ei kokonaisuudessaan näy talouden tilastoissa, ja monien hoivatyötä tekevien oletetaan haluavan työskennellä ilman palkkaa – miksi? Entä kun ”velkaa” on maailmassa enemmän kuin ”rahaa”, eivätkä valtiot edes teoriassa aio maksaa velkojansa pois, miksi poliittisessa puheessa velka muuttuu konkreettiseksi puutokseksi, jota muka maksetaan hyvinvointia kiristämällä?

Suomessa äänestetään taas pian. 

Päättäjän ei tarvitse olla talouden asiantuntija eikä kulttuurin ammattilainen, mutta on erittäin hyvä, jos suosikki vallan ytimeen ymmärtää taloudesta ja kulttuurista edes jotakin. 

Erinomainen alku ymmärryksen kasvattamiseen on lukea nämä lehdet.

Välissä on Voiman ensimmäinen talousliite. Se on kannanotto paremman talouden, talousjournalismin ja talouden tietopohjan laajentamisen puolesta. 

Liitteen on koonnut Pauli Huotari, tutkija Helsingin yliopiston poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmasta. 

Kuvitus on taiteilija Juha Sääsken siveltimestä.

Kommentoi Facebookissa