Lukuaika: 2 minuuttia

Cannesin runsas ohjelmisto täydentyi suomalaiselokuvalla

Postikortteja Tukholmasta

Tukholman yliopistossa elokuvatutkimusta opiskellut Mikko Pihkoluoma bloggaa kulttuurista ja matkailusta.

Tällä viikolla julkistettiin Cannesin sivusarjojen ohjelmistot ja samalla tehtiin suomalaista elokuvahistoriaa, kun kriitikoiden viikkojen ohjelmistoon nousi suomalainen elokuva﹣ensimmäistäistä kertaa koskaan. Suomesta on siis kaksi pitkää elokuvaa Cannesissa!

Reilusti yli 20 vuotta Suomessa asuneen Khadar Ayderus Ahmedin esikoisohjaus Guled ja Nasra (The Gravedigger’s Wife) on Djiboutissa kuvattu ja somaliksi näytelty suomalaistuotanto, jonka taustalla on mukana myös ranskalaista ja saksalaista rahaa. Elokuvassa haudankaivajan vaimon munuaiset vaativat kallista leikkausta, johon heillä ei ole varaa.

Kriitikoiden viikkojen palkinnoista päättävän juryn johtaja on tänä vuonna romanialaisohjaaja Cristian Mungiu. Pidetään peukkuja pystyssä.

Director’s Fortnight -esityssarjan ohjelmistossa on taas lukuisia nimekkäitä tekijöitä, mutta yksi yllätysnimi tunnetaan (ainakin Suomessa) parhaiten muusikkona. Spoken wordin ja rapin välimaastossa liikkuvan Saul Williamsin filmografiasta löytyy jo useita rooleja näyttelijänä. Hänen esikoisohjauksensa Neptune Frost lukeutuu monien muiden Cannesin positiivisten yllätysten joukkoon.

Saman sarjan odotetuin elokuva lienee Joanna Hoggin The Souvenirin toinen osa, mutta mukaan mahtuu myös toinen brittituotanto ﹣ Clio Barnardin Ali & Ava. 

Sodankylässä vuonna 2015 vieraillut Miguel Gomes on mukana yhdessä Maureen Fazendeiron kanssa syntyneellä elokuvalla The Employer and the Employee (El empleado y el patron). Alice Rohrwacher on ohjannut kahden muun italialaisen (Pietro Marcello, Francesco Munzi) kanssa dokumentin Futura italialaisten tulevaisuudennäkymistä.

Cannesin virallinen ohjelmisto vuorostaan täydentyi tänään Gaspar Noén elokuvalla Vortex, jossa muistisairauksista kärsiviä vanhuksia esittävät giallo-ohjaaja Dario Argento ja Jean Eustachen elokuvasta Äiti ja huora (La Maman et la putain, 1973) ehkä parhaiten tunnettu Françoise Lebrun. Nopealla aikataululla kuvatun elokuvan budjetti on kuitenkin isompi kuin edellisessä Noén pitkässä elokuvassa, joten siltä on lupa odottaa paljon erinomaisten Climaxin (2018) ja Lux Æternan (elokuva on heinäkuun Night Visionsin ohjelmistossa) jälkeen.

Erikoisnäytöksiin lisättiin myös Bill Murrayn runonlausuntaa sisältävä Bill Murray’s party: New Worlds ja Nuoren naisen muotokuvassa toista pääosaa esittäneen Noémie Merlantin esikoisohjaus Mi iubita, Mon amour.

Jo aiemmin julkistetuista nimistä jäi Kuosmanen-huumassa mainitsematta mm. Andrea Arnoldin Cow ja Titanella kilpasarjaan nouseva Julia Ducournau, jonka edellinen ohjaustyö Raw (2016) on yksi viime vuosikymmenen parhaimpia kauhuelokuvia. 

Charlotte Gainsbourg on tehnyt Vardan elokuvan Jane B. par Agnes V. hengessä dokumentin äidistään, joka kantaa nimeä Jane par Charlotte. Jos jonkun, niin mm. Serge-isänsä ohjauksissa näyttelemisen aloittaneen Gainsbourgin perhemuotokuva kiinnostaa. Kaiken lisäksi Jane Birkin jäi Vardan käsittelyssä hieman etäiseksi, joten uusinta kelpaa hyvin.

Kommentoi Facebookissa