Toronton elokuvajuhlilla ja Burkina Fason panafrikkalaisilla Fespaco-elokuvafestivaaleilla palkittu suomalais-somalialaisen Khadar Ayderus Ahmedin elokuva onnistuu välittämään koskettavalla tavalla ihmismittakaavaisen tarinan meille vieraammasta arjesta. Siinä sosiaalisten turvaverkkojen puute saattaa ahdinkoon Itä-Afrikan Djiboutissa elävän haudankaivajan (Omar Abdi) perheen, kun yksilapsisen talouden äiti (Yasmin Warsame) sairastuu vakavasti.
Elokuvassa tärkeällä sijalla on käsitellä parisuhteen sisäistä dynamiikkaa ja lapsen kasvatukseen liittyviä arkisia ongelmia ylikulttuurisesti tunnistettavalla tavalla. Pahaan ahdinkoon ei heru tukea edes suvuilta, koska suhde perustuu rakkausvalintaan perheiden järjestämän avioliiton sijaan. Viittaus eurooppalaiseen elokuvaperintöön vilahtaa kohtauksessa, jossa luonnostaan rehellinen Guled yrittää laittaa vahingon kiertämään varastamalla kuin päähenkilö Vittorio de Sican klassisessa Polkupyörävarkaassa (1948).
Arttu Peltomaan ansiokas kuvaus tallentaa karun ympäristön erityisen valon ja kauneuden. Amatöörinäyttelijät selviytyvät urakastaan kunnialla. Tarjolla oleva draamallinen aines ei täysin kanna pitkän elokuvan tarpeisiin, mutta elokuvan ansiot ovatkin toisaalla. Se onnistuu väistämään köyhyyden ja uhriuden ilmeiset kliseet ja antamaan henkilöilleen täyden ihmisarvon.
