Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Kristiina Koivunen
Amerikkalaisten sotilaiden äidit matkustivat Irakiin.
Irakin Kurdistan on pysynyt lähes täysin Irakin sodan ulkopuolella. Kun näen televisiosta uutisia Baghdadin pommi-iskuista, tuntuu kuin ne olisivat jossain toisessa maassa. Amerikkalaisia sotilaita täällä ei näe juuri koskaan.
Sen sijaan syyskuun lopussa täällä Sulaymaniassa vieraili heidän äitejään. Irakissa kuolleiden sotilaiden äitejä. Ryhmässä oli kahdeksantoista naista.
”Haluamme kokea maan, jossa lapsemme kuolivat”, eräs äideistä kertoo. Hänen poikansa kuoli viikkoa ennen 22-vuotispäiväänsä.
Irakissa on kuollut lähes viisituhatta amerikkalaista sotilasta.
Äitien suurin toive oli nähdä paikkakunta, jossa oma poika tai tytär kuoli. Se ei toteutunut. He olivat koko viikon kestäneen matkansa ajan Kurdistanissa, jossa ei ole kuollut ainoatakaan amerikkalaista sotilasta. Baghdadia, Fallujaa ja Tikritiä pidetään liian vaarallisina paikkoina ulkomaalaisille, vaikka presidentti Barack Obama julisti Irakin sodan päättyneeksi.
Tapasin sotilaiden äitejä juhlassa, jonka sulaymanialaiset naisjärjestöt järjestivät heidän kunniakseen. Arvelin sen olevan synkän tilaisuuden, mutta kävikin päinvastoin. Kurdiäideilläkin on paljon kokemusta surusta. Se yhdistää vieraita ja heidän emäntiään. Elämä jatkuu.
Kaikesta näkyi kurdinaisten suuri kunnioitus sotilaiden äitejä kohtaan. Tilaisuus alkoi lahjojen antamisella vieraille. Niitä ojentavat naiset olivat vakavia. He vapautuivat Saddamin diktatuurista näiden äitien uhrausten hinnalla.
Illan päätteeksi kurdit opettivat vierailleen perinteisiä tanssejaan. Elämässä voi olla samaan aikaan sekä surua että iloa.
Irakissa kuolleiden amerikkalaisten äidit ovat perustaneet yhdistyksen nimeltä Gold Star Mothers.
Lisää tietoja sotilaiden äitien matkasta löytää heidän blogistaan.
Juhlasta ottamani kuvat ovat hieman epäselviä, koska salama ei riittänyt suuressa salissa, mutta niistä välittyy illan tunnelma.
Irakissa kuolleiden sotilaiden äitit ovat perustaneet yhdistyksen nimeltä Gold Star Mothers.
Tanssi yhdistää. Elämässä voi olla samaan aikaan surua ja iloa.
Kurdinaiset antoivat runsaasti lahjoja vierailleen.
