Vammaisaktivisti Julianna Brandt: ”On radikaalia puolustaa omia oikeuksiaan”

Syksyllä 2017 tamperelainen Julianna Brandt, 26, matkusti Sloveniaan vihapuheen kitkemistä käsittelevään seminaariin. Osallistujia oli viidestä maasta, ja he kaikki kuuluivat johonkin vähemmistöön. Brandtilla on cp-vamma. Yhtäkkiä kesken seminaariohjelman Julianna tajusi, että kukaan paikalla oleva ei tiedä, mitä ableismi, eli vammaisuuteen liittyvä syrjintä, tarkoittaa. ”He eivät tienneet koko sanaa eivätkä edes sitä, että sellainen syrjinnän muoto on. Ja olin kuitenkin syrjintään perehtyneiden ihmisten seurassa”, hän kertoo. Julianna alkoi itkeä. Hän tunsi samaan aikaan kuuluvansa joukkoon ja olevansa äärimmäisen yksin. Sitten tapahtui jotain käänteentekevää. Slovenian-seminaarin jälkeen Julianna alkoi puhua vammaisuudesta aikaisempaa enemmän ja rohkaistui tekemään asioita, joita ei aikaisemmin olisi uskaltanut tehdä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Vammaisaktivisti Julianna Brandt: ”On radikaalia puolustaa omia oikeuksiaan”

Tupakoi siististi – mukana kulkeva miniroskis kuuluu vastuullisen röökaajan perusvarustukseen

Kaupunkialueilla liikkuvat ihmiset näkevät ehkä satoja tai jopa tuhansia tupakantumppeja viikossa. Rannat pursuavat niitä. Vilkkaita bussipysäkkejä reunustavat beiget ja valkoiset pötkylät, ostoskeskusten pihoja ja aukioita samoin. Tupakantumppi on maailman yleisin roska, mutta määriä on vaikea varmasti sanoa. Erään arvion mukaan maailmassa poltetaan joka vuosi yli 5,5 miljardia savuketta, joista 4,5 miljardia heitetään tumppeina maahan. Toinen lähde kertoo, että vuodessa valmistetaan noin kuusi biljoonaa savuketta, joista 90 prosentissa on muovinen filtteri. Filttereistä kertyy yli miljoona tonnia muoviroskaa joka vuosi. Kaksi kolmasosaa tupakoivista heittää tumpin nimenomaan maahan, ei muotoilijan suunnittelemaan tumppiroskikseen, ei ylösalaisin käännettyyn kukkaruukkuun, ei nitistettynä ja sammutettuna tavalliseen roskikseen. Maahan.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Tupakoi siististi – mukana kulkeva miniroskis kuuluu vastuullisen röökaajan perusvarustukseen

Julkinen tila ei ole epäpoliittista ja siksi meillä on pitkä perinne monumenttien kaatamisesta

Muistomerkkien siirto ja historian häivyttäminen on ollut Suomessa perinteisesti oikeiston ja kansallismielisten vastuulla. Toisinaan vaatimuksia tulee myös vasemmalta laidalta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Julkinen tila ei ole epäpoliittista ja siksi meillä on pitkä perinne monumenttien kaatamisesta

Vastaus Voimassa julkaistuun vammaisaktivistien essee-kritiikkiin

Timo Peltonen vastaa vammaisaktivistien esittämään kritiikkiin koskien Helsingin Sanomissa julkaistua esseetä.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Vastaus Voimassa julkaistuun vammaisaktivistien essee-kritiikkiin

Juuri käynnistyneet Sodankylän elokuvajuhlat siirtyivät koronakyydillä virtuaaliaikaan

Sodankylän elokuvajuhlat käynnistyivät tänään keskiviikkona koronarajoitusten takia poikkeusolosuhteissa. Perinteisesti suurin osa yleisöstä on matkustanut napapiirin seutuville pitkien siirtymien takaa. Nyt elokuvat ja oheisohjelmat ovat ladattavissa tai suoratoistettavissa katsottavaksi kotisohvalla tai vaikka mökkilaiturilla. Elokuvajuhlien tuottajan Johanna Saarisen mukaan tapahtuma on perinteisesti ollut yhteisöllinen. Samalla sen kautta on haluttu tarjota mahdollisuus nähdä hyviä elokuvia isolta kankaalta. ”Kuitenkin tässä epidemian poikkeustilanteessa ajattelimme, että olisi harmi jos nämä elokuvat olisivat jääneet kokonaan näyttämättä. Samalla luotamme, että jengi kyllä keksii itselleen sopivia tapoja katsoa niitä.” Filmimuotoiseen esittämiseen sitoutuneista leffanostalgikoista tällainen digiloikka voi tuntua pyhäinhäväistykseltä, mutta Saarinen muistuttaa, että elokuvajuhlilla on tähänkin asti esitetty elokuvia eri

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Juuri käynnistyneet Sodankylän elokuvajuhlat siirtyivät koronakyydillä virtuaaliaikaan

Sanna Kekäläisen uusi esitystaideteos kytkee yhteen ilmastomuutoksen ja koronakriisin

Näyttämöllä makaa mies (Andrius Katinas) kädessään rulla oranssia putkiteippiä. Sanna Kekäläisen kertojaääni määrittelee näkymän ihmisyydeksi jossakin erityisessä avaruudessa. Jonkin ajan kuluttua hahmo havahtuu horroksestaan ja alkaa merkitä näyttämölle teipillä kohtia, mihin kertoja sijoittaa puita, niittyjä, peltoja, ihmisasumuksia sekä lopulta sataman ja suuren puutavaratehtaan, jonka kerrotaan antavan leivän suurimmalla osalle tämän pienoismaailman perheistä. Myöhemmin Kekäläinen ja Katinas vetävät suuren vihreän pressun koko tämän elinpiirin yli kuin myllertävän luonnonkatastrofin. Tyrskyjen laantuessa pressun pinta väreilee jättäen näkyviin yksinäisen ihmishahmon (Janne Marja-aho) muodon kuin se olisi ikuistettu Pompeijin tuhkaan. Käynnissä on Sanna Kekäläisen If I Would Lose My Voice -teoksen läpimeno Kekäläinen & Company -ryhmän studiolla

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Sanna Kekäläisen uusi esitystaideteos kytkee yhteen ilmastomuutoksen ja koronakriisin

KAVIN:n apulaisjohtaja Saara Salomaan mielestä ajatus diginatiiveista on yksi haitallisimmista harhakäsityksistämme mediakasvatuksen näkökulmasta

Maailmamme on suurelta osin siirtynyt digiaikaan, mutta muutummeko me kuitenkaan sen mukana? Yhteiskunnassa pärjääminen vaatii uudenlaisia mediataitoja, jotka tulisi ulottaa koko väestöön ikään katsomatta. Mutta miten ihmisten erityistarpeet huomioidaan tasapuolisesti.   Vahtivuoron mediakasvatusjakson asiantuntijavieraat ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin apulaisjohtaja Saara Salomaa sekä globaali- ja mediakasvattaja Eeva Kemppainen. He ovat yhtä mieltä siitä, että resurssipula on yksi mediakasvatuksen kattavan toteutuksen esteistä. Salomaan mukaan oman haasteensa mediakasvatukseen tuovat eri ikä- ja ihmisryhmien erityistarpeet. Esimerkiksi monilla maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä saattaa olla heikko perusluottamus tiedotusvälineitä kohtaan, jos lähtömaassa mediakenttä on ollut pitkään valtaa pitävän poliittisen hallintokoneiston ohjailun ja sensuurin alaisena. Toisaalta ikäihmisillä luottamus perinteiseen mediaan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from KAVIN:n apulaisjohtaja Saara Salomaan mielestä ajatus diginatiiveista on yksi haitallisimmista harhakäsityksistämme mediakasvatuksen näkökulmasta

Palautetta Ylelle: hävittäjähankintoja arvioidaan hävittäjälentäjän lasit päässä

Maan johtavassa mediassa turvallisuuspoliittinen puhe seuraavasta hävittäjähankinnasta on kapea ja sivuuttaa muut kuin militaristiset näkökulmat.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Palautetta Ylelle: hävittäjähankintoja arvioidaan hävittäjälentäjän lasit päässä

Suomen poikkeuksellisen nuori ja naisvaltainen hallitus on tuonut mukanaan muutoksia, mutta näkyykö se politiikan sisällöissä, kysyy politiikantutkija Johanna Vuorelma

Koronakevät 2020 herätti media-alan opiskelija Jesse Ryynäsen mielenkiinnon siihen, miten kriisitilanteessa median ja tiedostusvälineiden merkitys, niiden valta sekä vastuu korostuvat entisestään. Elämme jatkuvan informaatiotulvan keskellä, mutta silti perusoletus on se, että osaamme toimia tässä erilaisten vaikuttamisyritysten ja mainosten kyllästämässä yhteiskunnassa ikäänkuin automaattisesti. Kuulee viittauksia suoranaisiin diginatiiveihin puhuttaessa nuorista sukupolvista, kun samaan aikaan esimerkiksi ikääntyvä väestö tai maahanmuuttajataustaiset ihmiset tarvitsisivat osaltaan lisätukea mediayhteiskunnassa selviytymiseen. Onko realistista oikeastaan edes olettaa, että ylipäätään opimme medialukutaitoja täysin itsenäisesti? Näitä asioita Vahtivuorossa pysähdytään pohtimaan. Ensimmäisen jakson aiheena on vallankäyttö yhteiskunnassa yleisemmällä tasolla. Jakson asiantuntijavieraan, Tampereen yliopiston politiikantutkimuksen tutkijatohtorin Johanna Vuorelman kanssa keskustellaan Suomen poliittisen järjestelmän

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Suomen poikkeuksellisen nuori ja naisvaltainen hallitus on tuonut mukanaan muutoksia, mutta näkyykö se politiikan sisällöissä, kysyy politiikantutkija Johanna Vuorelma

Ihmisoikeus- ja ympäristöaktivisti Agenonga Robert: ”Kaipaan rajat ylittävää aktivismia”

Ugandalainen Agenonga Robert ei ollut täyttänyt seitsemää vuotta, kun hän jo kiinnitti huomiota kylänsä epäkohtiin. Johtajat olivat epäreiluja, ja miehet pahoinpitelivät vaimojaan. Vähän vanhempana Agenonga Robert alkoi kirjoittaa kirjeitä poliitikoille, viranomaisille ja poliisille. Hän vaati, että epäkohtiin puututaan. Vuonna 2015 hän perusti ihmisoikeuksia ja ympäristöä puolustavan kansalaisjärjestön nimeltään Ngetha Media Association for Peace. Nykyään hän on kokopäiväinen aktivisti, joka haluaa vaikuttaa maansa, Itä-Afrikan ja koko maailman tulevaisuuteen. Viime aikoina Agenonga Robert on keskittynyt vastustamaan ranskalaisen öljy-yhtiön Totalin toimintaa maan länsiosassa, missä hän itsekin asuu. Yhtiö poraa Albertinjärven alueella öljyä, vaikka luonto on hyvin herkkä. ”Öljynporaus on haitaksi alueen asukkaille ja

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ihmisoikeus- ja ympäristöaktivisti Agenonga Robert: ”Kaipaan rajat ylittävää aktivismia”

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan