Vuodenvaihteen TV- ja suoratoistotärpeissä pohjoismaisia rikossarjoja, Marilyn Monroen klassikkoelokuvaa, Tiina Lymin uusi draamakomedia sekä dokumenttisarja asunnottomuudesta. […]
Vuodenvaihteen TV- ja suoratoistotärpit
Arviot
Shadowland on onnistunut dokumenttielokuva, jonka rakenne on kuin suoraan Hohdosta
Todellisuus on usein onnistuneiden feature-dokumenttien ylin käsikirjoittaja. Shadowlandin tekijät löysivät jo vuosia sitten Ranskan Pyreneillä sijaitsevan myyttisen Montségurin linnan liepeiltä kulttiliikehdintää ja sen piirissä guruksi pyrkivän elokuvaohjaaja Richard Stanleyn. Paluuta tekemässä olevan ohjaajan henkilöön nojautuva tarina sai asetelmaan hyvin istuvan demonisen käänteen, kun julkisuudessa esiin nousivat häntä koskevat vakavat väkivaltasyytökset. Shadowlandin rakenne on kuin Kubrickin […]
Lue lisää… from Shadowland on onnistunut dokumenttielokuva, jonka rakenne on kuin suoraan Hohdosta
Teatteri Takomon viiksitrilogia päättyy poliittiseen kannanottoon Palestiinan puolesta
Viiksi-instituutin avoimien ovien päivän alussa juontaja (Noora Dadu) haastattelee tohtori Hardenia (Joanna Haartti) ja sitten kuullaan luento metodeista ja kenttätutkimuksista havainollisten piirroskuvien saattelemana. Muut viiksekkäät viisaat (Hanna Raiskinmäki, Anna Haatsalo, Niina Hoisasluoma ja Niina Sillanpää) nyökyttelevät. Teatteri Takomossa on jo pidempään tutkittu esittämisen ja elämän olemusta peräseinään asti. Nyt esillä oleva Parantaja ja samassa trilogiassa sitä […]
Wauhausin tanssiteos kuvaa uusiutumisen ihmettä kaikessa raadollisuudessaan
Wauhaus on hyvin erilaisista teoksistaan tunnettu monitaiteinen kollektiivi. Suurenmoisessa sotkussa yleisölle tarjottiin kaivinkonebalettia maastoretkellä, Kansallisteatterin Sapiensissa ihmisiä esittivät naamiohahmot ja yhä kiertävässä The Companinionissa yksi katsoja kerrallaan saa tehdä tuttavuutta robottikoiran kanssa. Reneissance on tavanomaisempi tanssiteos esitystaiteellisilla kierteillä. Sen nimi viittaa enemmän ajattomaan uudelleen syntyiseen kuin tiettyyn historialliseen ajanjaksoon. Esitys on surrealistisena hehkuneisiin ennakkokuviin verrattuna […]
Lue lisää… from Wauhausin tanssiteos kuvaa uusiutumisen ihmettä kaikessa raadollisuudessaan
Ennusmerkkejä on dramaattinen kuvaus sotaa kohti kaatuvasta Venäjästä
Lappeenrannan kaupunginteatterissa esitettävä Mikhail Durnenkovin näytelmä pöyhii rakenteellisen väkivallan arkisia juuria. […]
Lue lisää… from Ennusmerkkejä on dramaattinen kuvaus sotaa kohti kaatuvasta Venäjästä
Kellari on sattuva kehollinen tulkinta absurdin uhkaavassa nykyajassa elämisestä
Näyttämökuvaa hallitsee vanhanaikainen rautasänky, jonka alla makaa tiedoton hahmo. Lavan toisessa laidassa on tiskiallas ja takavasemmalla tikkaat, jotka eivät johda mihinkään. Pian loukkoonsa suljettu ihmisparka alkaa ilmentää liikkeillään unta vankilastaan ja sen kaltereiden läpi pakenemisesta. Heräämisen hetkellä sama painajainen näyttäytyy todellisuutena. Näin alkaa Kauri Honkakosken fyysisen teatterin tyylilajissa toteuttama sooloteos Kellari. Se tuntuu saaneen vaikutteita koronatunnelmien ohella Dostojevskin klassikosta Kirjoituksia […]
Lue lisää… from Kellari on sattuva kehollinen tulkinta absurdin uhkaavassa nykyajassa elämisestä
Rich Peppiattin Kneecap käsittelee Pohjois-Irlannin lähihistorian traumoja tämän ajan rap-bändin kautta
Sundancen elokuvajuhlilla yleisöpalkinnon voittanut Rich Peppiattin ohjaama pohjoisirlantilainen elokuva kertoo maan lähihistoriaan nähden uhmakkaasti iirinkielellä esiintyvästä Kneecap-rapryhmästä, jonka jäseniä esittävät artistit (Móglaí Bap, Mo Chara ja DJ Próvai) itse. Huumeita ja heppuhässäköintiä lapsekkaasti romantisoivaan elokuvaan on vohkittu vaikutteita muun muassa Danny Boylen Trainspottingista (1996) ja Kirill Serebrennikovin Kesästä (2018). Kneecap viittaa troubles-ajan paramilitaariryhmien petturiepäiltyihinsä soveltamiin […]
Kansallisteatterin Angels in America osoittaa, että taitavissa käsissä hyvä teksti kantaa yli ajan ja paikan
Tunnustan, että minulla oli vahvoja epäilyjä mennessäni Kansallisteatterin Angels in American ennakkonäytökseen. Tiesin kyllä Tony Kushnerin vuonna 1991 ja 1992 kantaesitetyn yhteensä seitsemän ja puolituntisen näytelmän ja vuoden 2003 HBO-minisarjan merkityksellisyyden eikä minulla ollut epäilyjä ohjaaja Linda Wallgrenin tai työryhmän osaamista kohtaan. Sen sijaan tuskailin, mitä tämä 1990-luvun alun newyorkilaisen AIDS-epidemian aikaan ja reaganilaisen konservativismin […]
Turun överi lahja Suomen poptaivaalle – Bogart & Co. on ”kasarin kasarein bändi”
Aikaansa edellä ollutta häpeämättömän kaupallista bändiä rakastettiin ja vihattiin yhtä kiihkeästi. […]
Lue lisää… from Turun överi lahja Suomen poptaivaalle – Bogart & Co. on ”kasarin kasarein bändi”
Marraskuun levyarviot
Loppusyksyn levyarvioissa: Jari Raaste: Fresh!, Maruja: Connla´s Well, Nile: The Underworld Awaits Us All, Los Campesinos: All Hell, Henna Emilia Hietamäki: Luutarha. […]
