Tarina alkaa Thorin taistelusta valtavaa demoni Surturia vastaan, jonka aikana katsojalle esitellään minkälaista hävitystä demoniarmeijan piirittämä ukkosen Jumala voi saada vasaraansa heiluttamalla aikaiseksi. Piestyään paskat Surturista ja hänen kätyreistään pihalle, Thor joutuu kuitenkin pakenemaan vihollisen vahvistusjoukkojen saapuessa paikalle. Thorin palatessa kotikaupunkiinsa Asgardiin, hän aistii, että asiat siellä ovat menossa jälleen päin helvettiä. Juonesta vielä lyhyesti: […]
Lue lisää… from Thor:Ragnarök – Kun maailmanloppu lähestyy
Everstinna on eloisalla Tornionjokilaakson murteella minämuotoon kirjoitettu kertomus Lapin lestadiolaisperheestä kotoisin olevasta naisesta. Tämä intoutuu 1930-luvun isänmaallisesta hurmoksesta ja syöksyy saksalaismielisen fasismin mukana toisen maailmansodan hyökkäys- ja perääntymistaisteluihin. Teoksessa voi nähdä vaikutteita suomalais-saksalaisten suhteiden ja Lapin luonnon kuvaajana tiedetyn kirjailijan Annikki Kariniemen (1913–1984) elämästä. Se sisältää myös rehevän seksuaalisen näkökulman omien halujen ja pyrkimysten tunnistamiseen sekä […]
Lue lisää… from Fasismin sisäinen ääni
Tampereen Hiedanrannan teollisuusalueella sijaitsee lakkautettu sellutehdas, jonka yhtä osaa kutsutaan Hiertämöksi. Kulttuuritukikohdaksi muuttuneen rakennuskompleksin ulkoseinät ovat muraalien ja tyylitietoisen graffitin peitossa. Toisesta tehdashallista kuuluu skeittaamisen ääniä. Syyskuun lopulla täällä ensi-iltansa sai Teatteri Siperian ja Jalostamo-kollektiivin Die Hard Tampere. Janne Pellisen ohjaama ja dramatisoima, alkutekstiltään työryhmävetoinen näytelmä on alaotsikkonsa mukaan ”Esitys rakkaudesta, ehdottomuudesta ja radikalisoitumisesta”. Kyse […]
Lue lisää… from Terrorismin jyrkkä ehkä
Teemu Mäki tunnetaan monipuolisena kuvataiteilijana. Sen ohella hän on julkaissut tietokirjoja, runoteoksia ja mielipidekirjotuksia sekä tehnyt paljon esitystaiteen puolella. Mäelle on tyypillistä kylmän rationaalisen teoretisoinnin ja poliittisen näkökulmaisuuden yhdistäminen monipuolisen tunneskaalan taideilmaisuun. Mäen tuotoksissa myös taiteenlajien aidat paukkuvat iloisesti. Hänen yhdessä Max Savikankaan ja Juha-Pekka Hotisen kanssa tekemässään Sulkapallo-oopperassa (2005) oli pääpaino muualla kuin sulkapallossa […]
Lue lisää… from Kaikki maailman koivut, yhtykää!
Vakavan ja synkkämielisen kirjailija Gustav von Aschenbachin roolihahmossa on intensiivistä hulluutta, joka ajaa hänet romahduksen partaalle. Kielletyn rakkauden kohteena on Lidon rannalla kulkeva nuori poika, jota Aschenbach ei kertaakaan edes puhuttele, mutta joka muodostuu hänelle pakkomielteeksi. Mannin novelli ilmestyi vuonna 1912, jolloin homoseksuaalisuus oli toki visusti pidettävä piilossa. Hullaantuminen, syyllisyys, kauneuden ja nuoruuden kiihkeä […]
Lue lisää… from Puotila paljaana
Teater 90° ja W A U H A U S -ryhmien WunderKinder sai ensi-iltansa Stage-festivaalilla elokuussa 2016. Silloin tämä nykyajan ihmisiä esineellistävää työelämää hirtehisen symbolisin keinoin kuvaava esitys oli vallannut tyhjän pankkihuoneiston Kallion Fleminginkadulta. Esitys oli yksi teatterikauden tärkeimmistä eikä ollut ihme, että sen pääsyliput loppuivat heti. Onneksi tämän Johannes Ekholmin kirjoittama ja Anni Kleinin […]
Lue lisää… from WunderKinderissä lihallistuu työelämän riisto
He syntyvät sokeina. Näkevät pimeässä. Lopulta he valloittavat tähtitaivaan. Lontoon kujat. Täysikuu nousee. Kissat kerääntyvät yhteen. Tämä yö on poikkeuksellisen tärkeä, sillä jellikkikissat – kissojen eliitti, tietävät he – valitsevat joukostaan hänet, joka saa henkiä enemmän kuin yhdeksän, hänet joka on nouseva tähtien joukkoon. Kuin vaaleissa ikään, kissat aloittavat vimmatut esittelyt ja kampanjat. Toisin kuin […]
Lue lisää… from Kiitos Kissoista, Tampereen Teatteri!
Pirkko Saisio sai viime toukokuussa aikaan somekohun pohtiessaan Helsingin Sanomien haastattelussa omassa punavihreässä kulttuurikuplassaan lisääntyvää taipumusta ylilyövään vastakkainasetteluun ja kyvyttömyyttä keskustella analyyttisesti esimerkiksi pakolaiskysymyksestä. Jutussa rinnastettiin varomattomasti Rautatientorilla henkensä hädässä mieltäään osoittaneiden turvapaikanhakijoiden ja heitä vastaan hyökänneiden rasistien telttaleirit. Silti Saision henkilöön – ja jopa taannehtivasti koko taiteilijauraan – kohdistunut kovakätinen toverituomarointi osoitti ainakin sen, […]
Lue lisää… from Kotimaa ei ole aina turvasatama
”Ovatko moskovalaiset muuttuneet paljon viime aikoina?”, kysyvät Mihail Bulgakovin Mestari ja Margarita -kirjassa Saatana ja hänen mellastava lakeijajoukkonsa. Samaa voisi kysyä varmaan helsinkiläisistä, koska tätä Saatana saapuu Moskovaan -nimelläkin tunnettua klassikkoa esitetään tällä hetkelle jopa kahdessa teatterissa. Kansallisteatterin Willensaunan näyttämölle teoksen on ohjannut Anne Rautiainen. Ruotsinkielisenä sitä esitetään islantilaisen Egill Pálssonin ohjamana Viirus-teatterin uudella Jätkäsaaren […]
Lue lisää… from Saatana saapui taas Helsinkiin
Yleisön toivottavat näytökseen tervetulleiksi saatanallinen maagikko Woland, vampyyri Hella sekä kissan ja ihmisen sekasikiötä muistuttava Begemot. Heitä näyttelevät Marc Gassot, Maria Kuusiluoma ja Juha Varis. Moskovan Varietee-teatterin estradiksi muuttuneelta Willensaunan näyttämöltä käsin he esittävät vihjailevan kysymyksen, ovatko kaupungin asukkaat kenties viime aikoina muuttuneet. Samalla he polkaisevat käyntiin koko teatteriesityksen. Siinä ensimmäiseksi kyytiä saa kirjailijaliiton puheenjohtaja […]
Lue lisää… from Saatana herää ihmisten pelkuruudesta
