Lukuaika: 2 minuuttia

Totaalinen poliisivaltio -teoksessa kuuluu vainottujen uiguurien ääni

Miten menestyä politiikassa ja liike-elämässä?

Autoritaarisen valtion vastaus voisi kuulua: sulje vähemmistöt keskitysleireille, kehitä valvontateknologiaa ja hallitse kansakuntaa pelolla, jotta se palvelisi keskusjohtoa.

Juuri näin on tapahtunut Kiinan Xinjiangissa, jossa vuodesta 2017 alkaen ”arviolta 1,8 miljoonaa uiguuria, kazakkia ja muiden vähemmistökansojen jäsentä on –– päätynyt jollekin alueen sadoista keskitysleireistä”.

Geoffrey Cainin kirjassa Totaalinen poliisivaltio kerrotaan keskitysleiriltä pelastuneen Maysemin tarina. Kirja kertoo myös, miten Kiina on kehittänyt valvontateknologiaa keskusjohtoisen valtion tarpeisiin. Valtio käyttää valtavia summia tekoälyyn ja kameroihin, jotka ”tunnistavat ihmisen jopa 14 kilometrin päästä”. Innovaatioita käytetään sumeilematta kolmen pahan, ”terrorismin, separatismin ja ääriajattelun”, kitkemiseen.

Cainin kirjan ytimen muodostavat haastattelut. Hän kuljettaa useaa tarinalinjaa jouhevasti, viittaa moniin lähteisiin ja perustelee asiansa uskottavasti. Lähdeluettelo on kattava. Ammatiltaan Cain on toimittaja. Hän on kirjoittanut muun muassa Timeen, Wall Street Journaliin ja Economistiin.

Valtion kokoinen panoptikon

Kirjan mukaan pidätykseen saattavat johtaa ulkomailla opiskelu, muutokset päivittäisissä rutiineissa tai pelkkä väärän värinen seinä kotitalossa. Kiina on luonut valtion kokoisen panoptikonin, jossa kansalaiset tarkkailevat omaa käytöstään rangaistuksen pelossa.

Päähenkilö Maysem viedään keskitysleirille, jossa hän joutuu fyysisen ja henkisen pahoinpitelyn kohteeksi. Hän opiskelee päivät pitkät puolueen propagandaa, jotta hänen mielensä ”puhdistuisi viruksesta”. Eräässä kirjan mieleenpainuvimmissa kohtauksissa Maysem saa eteensä mahdottomalta tuntuvan tehtävän, kun keskitysleirin opettaja pane pöydälle kaksi vesipulloa. Toinen oli tyhjä ja toinen täysi.

”Sanon, että täysi pullo on täynnä vettä. Mutta olen myös sitä mieltä, että tyhjäkin pullo on täynnä vettä. Mitä mieltä te olette?”

”Molemmat vesipullot ovat täynnä!”

”Hyvä!”

Kohtaus tuo mieleen kohtauksen George Orwellin kirjasta Vuonna 1984, jossa puoluevirkailija väittää Winston Smithille, että hän voisi halutessaan muuttua saippuakuplaksi.

Siinä, missä Orwell kuvaa fiktiivisen ihmisen vainoharhaisuutta puoluekoneiston sisällä, Cain onnistuu välittämään kuvan puoluekoneistosta, joka orjuuttaa kansalaisia. Puolueen motiivit ovat vanhat tutut: raha ja valta.

mainos

Xi Jingpingin Kiinassa teknologinen osaaminen palvelee poliittista voimaa ja maanpuolustusta. Kiinalainen rahastosijoittaja summaa tilanteen kirjassa näin:

”Kiinan teknologiayrityksissä on tapahtunut valtava muodonmuutos. Ne eivät ole enää pelkästään teknologian kehittäjiä. Ne ovat valtiollisia elimiä.”

Sivumennen mainittakoon, että Huawei on kiinaa ja tarkoittaa ”mahtavaa saavutusta”.

”Orwell näki maailmaamme”

Millä hinnalla demokraattiset arvot ovat kaupan, kysytään kirjassa. Niin sanottu läntinen maailma on kyllä tuominnut uiguureihin kohdistuvan vainon YK:n ihmisoikeusneuvostossa, mutta samaan aikaan läntiset teknologiajätit myyvät Kiinaan tekoälyjärjestelmissä tarvittavia puolijohteita.

”Minulla olisi turvallisempi olo jossakin vahvassa, maallistuneessa demokratiassa, joka ei taivu kiinalaisten painostuksen tai rahan edessä ja jossa saisin harjoittaa uskoani vapaasti. Demokratia on ainoa vaihtoehto”, sanoo Kiinan kiduttama kielitieteilijä ja kirjailija Abduweli Ayup kirjassa.

”Ajattele, jos asuisimme maassa, jossa –– vallitsee demokratia ja kaikki saavat osallistua –– jossa ihmiset tuntevat olevansa turvassa, vapaita ja voimaantuneita, ja heillä on ajatuksenvapaus ja sananvapaus”, sanoo puolestaan Maysem.

Vuonna 1984 ei ole hakemalla haettu vertauskohta uiguurien tilanteeseen. Myös Maysem näkee yhteyden. Hän jopa esittelee Orwellin kirjaa Cainille.

”Miten on mahdollista, että joku englantilainen on seitsemän vuosikymmentä sitten kirjoittanut kirjan, jossa ennustetaan minun kokemukseni? –– Hän näki meidän maailmamme, uiguurien maailman.”

Keskitysleirien olosuhteista on hankala saada tietoa virallisia reittejä. Siksi Cainin kirja on niin ansiokas. Virallinen Kiina itse kutsuu keskitysleirejä muun muassa ”uudelleenkoulutuskeskuksiksi” ja ”ammatillisen koulutuksen keskuksiksi.”

Totaalinen poliisivaltio antaa äänen vainotuille uiguureille. Kirja on ajankohtainen myös ihmisoikeuksista, teknologiasta ja demokratian tulevaisuudesta kiinnostuneille lukijoille.

Geoffrey Cain: Totaalinen poliisivaltio, suom. Riina Vuokko.
Atena 2022. 352 s.

  • 19.4.2022
  • Kuvat Matt Hrkac / Wikimedia Commons