Priscilla
Sofia Coppola
★★★★
Priscilla Beaulieu kohtasi itseään kymmenisen vuotta vanhemman ja urallaan jo supertähdeksi nousseen Elviksen 14-vuotiaana vuonna 1959, naimisiin he menivät 1967. Priscillassa tämän parin monitasoista epäsuhtaa korostaa pääosia esittävien Cailee Spaenyn ja Jacob Elordin pituusero, joka on yli 20 senttiä suurempi kuin esikuvillaan.
Sofia Coppolan elokuvissa yleensäkin nuoret naishahmot etsivät tietään absurdin rajoittavassa ympäristössä. Priscillan saapumisessa Gracelandiin onkin paljon samaa kuin Marie Antoinetten (2006) yhtä lailla alaikäisen nimihenkilön naittamisessa Ranskan hoviin. Elokuvassa kuvatut arjen tylsyys ja Hollywood-hummailu taas tuovat mieleen Lost in Translationin (2013) ja Somewheren (2010).
Coppolan tarkkavaistoinen feminismi on entisellään, mutta ilkikurisen kapinallisuuden suhteen hän on pidättyvämmällä linjalla. Priscillan pyristellessä kivuliaasti ulos kultaisesta häkistään, Elvis näyttäytyy yksinkertaisena pilleristinä, joka itsekin on viihdeteollisuuden ja patriarkaalisten rakenteiden vanki.
Elviksen musiikin sijaan elokuvan soundtrackilta löytyy coppolalaisella tyylitajulla valittua Ramonesia ja 1980-luvun taiderockia. Erityinen viesti sisältyy Terence Malickin – teinitytön ja murhaajapsykopaatin suhteesta kertovan – Badlandsin (1973) tragikoomiseen Gassenhauer-tunnusmelodiaan.
Sofia Coppola: Priscilla
Ensi-ilta 14.2.
