Lukuaika: < 1 minuutti

Hannes ja Mauri Ryömän tarina on kiinnostava kertomus suomalaisen vasemmiston jakolinjasta

Ryömäläisyys muistetaan lähinnä synonyyminä Stalinin johtaman Neuvostoliiton kritiikittömälle myötäilylle ja pyrkimykselle luoda Neuvosto-Suomi keinolla millä hyvänsä. Tämän mielikuvan iskosti kansaan touhukas ja kovaääninen kommunisti Mauri Ryömä (1911–1958).

Sen sijaan hänen isänsä, Hannes Ryömän (1878–1939) merkitys sosiaalidemokraattisen liikkeen alkuaikojen keskeisenä tekijänä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Pitkään isä Hannes oli samanvertainen demariaktiivi kuin sittemmin politiikan suurmieheksi kohonnut Väinö Tanner.

Isälle Neuvostoliitto oli vastenmielinen hirviö, pojalle lupaus paremmasta maailmasta. Molemmat olivat lääkäreitä, Hannes Ryömä Lääkintöhallituksen pääjohtaja ennen sotia.

Kokenut kirjoittaja Kalevi Kalemaa onnistuu kertomaan politiikan erottamien isä ja pojan elämäntarinat erinomaisen kiinnostavasti. Samalla aukeaa laajempi kuva suomalaisen vasemmiston sisäisistä köydenvedoista.

Kalemaan kirjoitustapa on hunajaa historian harrastajalle. Laajat kehityskulut piirretään selkeästi ja niiden keskellä tarjoillaan yksityiskohtaisia herkkupaloja. Päähenkilöiden ammatin kautta valotetaan myös terveydenhuollon ja lääkärien koulutuksen kehitystä maassamme.

Kalevi Kalemaa: Historian erottamat. Kertomus Hannes & Mauri Ryömästä. Into 2020, 475 s.

 

Kommentoi Facebookissa
Markku Tuhkanen