★★★
The Rivals of Amziah King
Andrew Patterson
Elokuvateattereissa 11.9.
Amziah King (Matthew McConaughey) hoitaa päivät rakastamiaan mehiläisiä ja hunajayritystään ja soittaa illat mandoliinia bändissä, joka raikaa niin americanaa kuin ystävyyttä. Oklahoman syrjäseutujen puuhakas yhteisö elää todeksi omaa karkeaa idylliään, johon kuuluu myös menetyksiä, päihteitä, vankilatuomioita ja raharikkaiden vallankäyttöä. Leskeksi jääneen Amziahin elämä täydentyy, kun kasvattitytär Kateri (Angelina LookingGlass) vuosien takaa palaa ja alkaa työskennellä hänen kanssaan. Sitten Amziahin mehiläiset varastetaan.
Andrew Pattersonin ohjaama ja käsikirjoittama The Rivals of Amziah King on musiikintäyteinen rikosdraama yhteisön voimasta ahneutta vastaan. Elokuva alkaa mustaa komediaa ja musiikkia hyödyntävänä ihmissuhdedraamana, joka noin puolivälissä kääntyy kohti synkeää rikostrilleriä, aivan kuin Patterson olisi halunnut runtata kaksi tarinaa yhteen.
Matthew McConaghey on roolissaan oma valloittava itsensä. Ehkäpä maneerit ovat pahasta vain, jos ne ovat ärsyttäviä. Angelina LookingGlass on elokuvadedyytissään vakuuttava, vaikka tarinankerronta ei palvele hänenkään hahmoaan. On selvää, mihin Kateri pyrkii – hän aikoo hankkia takaisin Amziahin menettämät mehiläiset – ja on selvää myös, miksi hän niin tekee. Mutta miksi hän valitsee ne keinot, jotka valitsee, jää sen sijaan kovin epäselväksi, mikä on kenties koko epätasaisen elokuvan suurin ongelma. Katerin taustatarinan syventäminen tai hahmojen keskinäisten suhteiden kehittäminen olisi varmasti auttanut asiaa.
Siitä huolimatta elokuva on viihdyttävä. Suuri hunajaryöstö Huckleberry Finnin hengessä – ahneutta vastaan ovelasti ja omin säännöin – on sykähdyttävä. Ja kunnon stomp and holler -americana, kun tomuinen buutsi tömisee, laulu raikaa ja banjo soi, nostaa tunnelmaa aina.





