Norpas-festivaali erottuu suomalaisessa festivaalikesässä monitaiteisuudellaan. Tänä vuonna Kemiönsaarella on tarjolla muun muassa musiikkia (Ismo Alanko, Yegor Zabelov, Hassan K), kuvataidetta (Teemu Lehmusruusu), valokuvaa (Kristoffer Albrecht) ja sarjakuvaa (Sanna Hukkanen), elokuvia (Marjo Levlin), tanssia (Zemli), sirkusta ja sanataidetta (Ilkka Hautala).
Monien teosten teemana on yhteys luontoon.
“Luonto ja yhteiskunnallinen kantaaottavuus olivat teemoina jo edellisillä festivaaleilla 2019, ja päätimme jatkaa sitä. Aihe kiinnostaa meitä tekijöitä ja on mitä ajankohtaisin. Teema sopii hyvin myös festivaalin luonnonläheiseen miljööseen”, festivaalin kuraattori Ritva Kovalainen kertoo. Kovalaisen elokuvia esitetään festivaaleilla.
Festivaalin esityksissä yhdistellään eri taiteenlajeja. Ohjelmassa näkyvät festivaalin arvot: taiteidenvälisyys, omaäänisyys, paikallisuus, kansainvälisyys ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen.
”Meille mikään ei ole liian outoa! Haluamme tarjota tilan, jossa voi kokeilla ja luoda uutta, hapuillakin. Ei tarvitse etukäteen tietää mitä jostakin syntyy”, kertoo Norpas-festivaalin perustaja ja taiteellinen johtaja Matias Kauppi.
Työpajoissa opetellaan esimerkiksi liikeimprovisaatiota, pajuveistosten tekoa ja ruisleivän leivontaa. Leipää leivotaan saarella 1700-luvulta lähtien käytettyyn juureen. Samalla saatetaan kuulla muusikko Islajan soittoa.
”Leivän saa mukaan ja festareilla tulee aina nälkä”, Kauppi vinkkaa.
Kovalainen odottaa erityisesti venäläisen tanssiryhmä Zemlin esitystä ja työpajaa: ”Tapasimme heidät Pietarissa ja kutsuimme esiintymään.”
Kansainvälisyys on keskeinen osa Norpas-festivaalia. Festivaalin keskeinen idea on tuoda esiintymään Suomessa toistaiseksi tuntemattomia taiteilijoita eri puolilta maailmaa. Noin puolet esiintyjistä tulee Suomen ulkopuolelta, tänä vuonna Espanjasta, Venäjältä, Saksasta, Ranskasta ja Iranista.
”On aina hauskaa, kun festivaalille tulee joku ulkomailla suosittu, mutta täällä tuntematon esiintyjä, joka sitten festivaalin jälkeen tulee tunnetuksi Suomessakin. Esimerkiksi Mdou Moctarin kitarataitoja hehkutettiin Hesarissa tänä vuonna, Norpaksessa hän oli esiintynyt jo viisi vuotta aiemmin”, Kauppi kertoo.
Kauppi asuu Espanjassa ja matkustaa paljon. ”Tutustun sellaisiinkin taiteilijoihin, joita ei suurten agentuurien listoilta löydy. Kun kerron, että järjestän festivaalia saaressa Suomessa, ihmiset pitävät sitä todella eksoottisena ja haluavat tulla esiintymään nähdäkseen paikan.”
”Monipuolisen festivaalin onnistuminen vaatii, että osaa koota ympärilleen oikeat ihmiset”, viisitoista vuotta festivaaleja järjestänyt Kauppi kertoo. Norpas järjestetään nyt yhdeksättä kertaa, viime vuonna festivaali peruttiin.
”Odotan innolla, että tänä vuonna päästään henkilökohtaisiin kohtaamisiin. Ne ovat festareissa parasta ja niistä syntyy aina uutta. Esimerkiksi Pekka Turusen ja Ismo Alangon kohtaamisesta syntyi valokuvakonserttiesitys, joka vietiin Venäjällekin. Pekka ja Ismo toki tunsivat toisensa jo aiemmin, Norpaksessa jollekin tuli vain tällainen yhteistyö mieleen.”
Norpasta järjestävä taideyhdistys on ystäväporukan projekti. Myös festivaalin taiteilijat ovat tuttuja tai vähintään tutun tuttuja. ”Juttelen ihmisille, siinä syntyy ideoita ja löytyy ihmiset, joiden kanssa niitä toteuttaa. Paras tapa saada teos mukaan on tulla henkilökohtaisesti juttelemaan”, Kauppi paljastaa.
”Mukana on kaiken ikäisiä tekijöitä parikymppisistä kuusikymppisiin, mikä osaltaan selittänee ohjelman monimuotoisuutta. Porukka on rakentunut orgaanisesti, kavereiden kavereiden kautta. Festivaalin yleisö on yhtä monimuotoista kuin tekijätkin”, kuraattori Kovalainen kertoo.
Nykyään Norpas-yhdistys ylläpitää myös taideresidenssiä ja rakentaa saarelle taidepuistoa. Toiminta on kasvanut ja vakiintunut vähitellen.
”Ensimmäiset viisi vuotta olivat aikamoista pään seinään hakkaamista, ja mietimme aina, että järjestämmekö vielä seuravat festarit. Eihän tässä ole mitään järkeä! Mutta järjestämiseen ajaa tekemisen palo, niin kuin taiteilijoita taiteen tekemiseen. Ja kun toiminta on jatkunut, niin rahoitustakin on alkanut saada paremmin”, Kauppi kertoo.
Yhdistyksen seuraava projekti on Trans Port 2022. Se on kesällä 2022 purjelaivalla Itämerellä tehtävä taidekiertue, jossa tarjotaan taiteilijoille, tieteilijöille, aktivisteille ja yleisölle luovia kohtaamisia ja mahdollisuuksia tutkia toisenlaisia tulevaisuuksia.
Norpas-monitaidefestivaali Kemiönsaaren Taalintehtaalla 4.–8.8.
www.norpas.fi
