Esittävä taideKirjoittanut Tuomas RantanenKuvat Valtteri Raekallio

Elämän koulu -esitys käsittelee koulukiusaamista yhdistämällä Igor Stravisnkyn Kevätuhri-baletin ja Antti Röngän Jalat ilmassa -romaanin

Koulumaailmaan mukautetussa kuvaelmassa voi erottaa kehollisesti ilmentyvää ryhmäytymistä, ystävyyttä ja sivuun jäämistä, kuten myös koulukuriin mukautumista, oppimisenhalua ja uupumusta.

Lukuaika: 2 minuuttia

Elämän koulu -esitys käsittelee koulukiusaamista yhdistämällä Igor Stravisnkyn Kevätuhri-baletin ja Antti Röngän Jalat ilmassa -romaanin

Kevätuhri on Igor Stravinskyn baletti, jonka alkuperäisen koreografian teki itse Vatslav Nižinski. Vuoden 1913 Pariisin ensi-illassa teoksen modernistinen tyylilaji nostatti skandaalin. Sen ensimmäinen osa kuvaa pakanallisen yhteisön moninaisia kevätriittejä, jotka toisessa osassa johtavat yhden hahmon rituaalikuolemaan.

Valtteri Raekallion poikkitaiteellisen Elämän koulun ensimmäisessä osassa nuoret pianistit Liisa Smolander ja Mikael Loponen soittavat nelikätisesti Kaisaniemen ala-asteen käytävälle tuodulla pianolla Kevätuhrin ensimmäistä osaa samalla, kun Kallion ilmaisutaidon lukion ja Kansallisoopperan balettioppilaitoksen oppilaat tanssivat hypnoottisesti hakkaavan musiikin säestyksellä. Koulumaailmaan mukautetussa kuvaelmassa voi erottaa kehollisesti ilmentyvää ryhmäytymistä, ystävyyttä ja sivuun jäämistä, kuten myös koulukuriin mukautumista, oppimisenhalua ja uupumusta.

Alkuteokseen rinnastuvat bakkanaalit keskeyttää hetkeksi opettajahahmojen (Mirva Mäkinen, Eero Vesterinen) yllättävä näyttäytyminen käytävän päässä.

Esityksen toisessa osassa Stravisnkyn korvaa yleisölle kuulokkeiden kautta tarjottavat otteet Antti Röngän Jalat ilmassa -romaanista. Koulukiusatuksi joutuvan nuoren näkökulmasta kirjoitettua tekstiä kuunnellaan sekä luokissa että teatterisavun täyttämillä pimennetyillä käytävillä, jossa pienillä otsalampuilla varustetut katsojat kohtaavat toistensa ohella heihin katsekontaktia ottavia nuoria, hätääntyneesti ryntäileviä opettajia ja tilassa yksin vaeltavan poliisin.

Raekallion tilasidonnaisten teosten – kuten Uraanilamppu (2021), Oneiron (2018) , Neuromaani (2016)  – estetiikassa tanssin kieli saa hedelmällistä tukea kaunokirjallisista sisällöistä ja yleisön ryhmäytymisestä. Elämänkoulussa sama yhtälö tuottaa helposti tulkittavan, mutta syvältä kouraisevan tunteen siitä, miten kehollisesta ja yhteisöllisestä prosessista kiusaamisessa on kyse.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Valtteri Raekallio & työryhmä: Elämän koulu

Viimeiset näytökset Kaisaniemen ala-asteella 12.–15.3.

🎧 Tuomas Rantasen Teatterin politiikkaa & politiikan teatteria -podcastin vieraina ovat Valtteri Raekallio ja Helsingin kaupungin kouluista vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar. Jakso on kuunneltavissa Voiman verkkosivuilla ja esimerkiksi Spotifyssä maanantaina 14. maaliskuuta alkaen.