Tuntemamme internet kuoli vuosien 2016 tai 2017 kieppeillä. Nykyinternetin ovat vallanneet botit ja tekoäly, jotka vääristävät ja manipuloivat verkkokeskusteluja generoiduilla kommenteilla, valeuutisilla, disinformaatiolla ja deepfakeilla, minkä lisäksi generatiivisella tekoälyllä tuotettu heikkolaatuinen sisältö, slop eli mäski, täyttää sisältövirtamme.
Botit manipuloivat algoritmeja ja hakutuloksia ohjatakseen ihmisten kulutuskäyttäytymistä ja supistaakseen aidon ihmistenvälisen toiminnan marginaaliin. Botteja ohjaavat valtiolliset ja kaupalliset toimijat, jotka yrittävät vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen.
Näin ainakin kuollut internet -teorian mukaan, joka on kiertänyt kuvalaudoilla ja keskustelufoorumeilla. Se on sekoitus vitsiä, salaliittoteoriaa, ajatusleikkiä ja creepypastaa eli verkossa kiertävää kauhutarinaa.
Kuolleen internetin teoria nousi laajemman yleisön tietoon vuonna 2021 yhdysvaltalaisen aikakauslehti Atlanticin artikkelin myötä. Tuolloin teoria todettiin vainoharhaiseksi hömpäksi. ChatGPT:n ja muun generatiivisen tekoälyn kehityksen myötä teorialla on nyt huomattavasti enemmän uskottavuutta.
Kyberturvallisuusyritys Impervan vuosittaisten raporttien mukaan noin puolet kaikesta internetliikenteestä on bottien toimintaa. Etenkin tänä vuonna bottiverkostoilla toteutettuja disinformaatiokampanjoita on ollut lähes jokaisten vaalien yhteydessä.
Toimittaja Glenn Greenwald varoitti jo vuonna 2014 Edward Snowdenin paljastettua brittiläisen tiedustelupalvelun JTRIG-vakoojayksikön, että tiedustelupalveluiden verkossa tapahtuva soluttautuminen, manipulointi ja muu keskustelua vääristävä toiminta vaarantavat internetin eheyden.
Vuodetussa The Art of Deception: Training for Online Covert Operations -asiakirjassa psykologisia operaatioita verkossa tekevä JTRIG-yksikkö julistaa ”haluavansa luoda kybertaikureita”. Yksikkö toimii Britannian lisäksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.
Teknologian kehityksen myötä koko ajan lisääntyvä informaatiovaikuttaminen on osa kognitiivista sodankäyntiä, joka ei ole ilmiönä uusi. Vanhimmat säilyneet neuvot vihollisen kukistamiseen ilman taistelua löytyvät noin 2500 vuotta vanhasta kiinalaisesta teoksesta, Sunzin Sodankäynnin taidosta.
Teoksen opit vihollisen harhaanjohtamisesta, huijauksesta, petoksesta, propagandasta ja mielikuvien muokkaamisesta pätevät nykyajan kognitiiviseen sodankäyntiin, joskin uusi maailmanlaajuinen käyttäytymisen muokkaamisen arkkitehtuuri antaa toiminnalle melkoista tempoa ja pontta.
Vielä viime vuosisadalla puhuttiin psykologisista operaatioista (PSYOP) ja sodankäynnistä, jota harjoitettiin muun muassa pudottamalla lentolehtisiä ja lähettämällä propagandaa radion ja television kautta. Informaatiopommituksella pyritään muuttamaan asenteita ja uskomuksia, joiden muutos johtaa puolestaan muutokseen käyttäytymisessä.
Kognitiivinen sodankäynti on osa hybridisodankäyntiä. Neurotieteiden ja tekoälyn kehitys ovat mahdollistaneet algoritmien ja sosiaalisen median aseistamisen ihmisten kognitiivisten prosessien ohjaamiseen esimerkiksi keskittymiskyvyn rapauttamisella suurella määrällä informaatiota.
Informaatiosodankäynti pyrkii vaikuttamaan siihen, mitä ajatellaan. Kognitiivinen sodankäynti pyrkii vaikuttamaan siihen, miten ajatellaan.
Sitä harjoittavat suurimmilla resursseilla suurvallat eli Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina. Lisäksi manipulointikeinoja käyttävät muut toimijat, kuten yritykset, järjestöt sekä pääosin ääri- ja laitaoikeistoa edustavat poliittiset puolueet. Ruotsissa paljastui Ruotsidemokraattien trollitehdas, jolla manipuloitiin verkkokeskusteluja.
Vahinkodystopia
Miten tähän tilanteeseen päädyttiin? Harvardin kauppakorkeakoulun emeritaprofessori Shoshana Zuboff nimitti valvontakapitalismin arkkitehtuuria ”vahinkodystopiaksi” vuonna 2024 Darthmouthin yliopistossa pitämällään luennolla.
Vuonna 1998 perustettu Google kehitti muutamassa vuodessa internetin tehokkaimman hakukoneen. Yrityksen ongelmana oli kuitenkin myytävän tuotteen puuttuminen. Perustajat Larry Page ja Sergei Brin vastustivat aluksi mainoksia koska uskoivat niiden pilaavan hakukoneen läpinäkyvyyden ja hakutulokset.
IT-kuplan puhkeaminen vuonna 2000 sai yrityksen hankaluuksiin sijoittajien kanssa. Huhtikuussa 2001 tiedon louhinnasta kiinnostunut jatko-opiskelija Amit Patel oivalsi hyödyntää kaupallisesti alun perin roskana pidettynä käyttäjien tuottamaa ylijäämädataa, josta pystyttiin muodostamaan yksityiskohtaisia tietoja käyttäjien ajatuksista, tunteista ja mielenkiinnon kohteista.
Tästä datasta tuli valvontakapitalismin raaka-aine, jota Zuboff nimittää behavioraaliseksi ylijäämäksi. Raaka-aine muutti koko internetin ansaintalogiikan kaupallisempaan suuntaan.
Muutama kuukausi Patelin oivalluksen jälkeen vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen myötä Yhdysvalloissa otettiin käyttöön edelleen jatkuvat poikkeusolot, jotka loivat Googlen ja Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden välille symbioottisen suhteen. Vaikka laki estää omien kansalaisten vakoilun, tiedustelupalvelut, kuten NSA ja CIA, pystyivät ostamaan Googlen sekä myöhemmin muiden yritysten dataa ja sponsoroimaan niiden uusia projekteja.
EU:n tietosuoja-asetus GDPR:stä huolimatta digijätit kuten Google myyvät dataa edelleen. Sääntely vaikuttaa vain hieman.
Google myy käyttäjistä keräämiään tietoja Real-Time Bidding (RTB) -järjestelmän kautta. Se on huutokauppaa, jota tapahtuu mikrosekunneissa lähes aina, kun käyttäjä avaa Googlen mainospaikan sisältävän sivun.
Irish Council for Civil Liberties Union -järjestön vuonna 2022 julkaiseman raportin mukaan data sisältää tietoja muun muassa käyttäjän fyysisestä olinpaikasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, poliittisista näkemyksistä ja terveydentilasta.
Dataa myydään ympäri maailman, myös Venäjälle ja Kiinaan, ja kolmannet osapuolet puolestaan myyvät sitä eteenpäin. Kaupan tapahduttua ei ole teknistä keinoa rajoittaa miten dataa käytetään, eli jokainen dataa haltuunsa hankkinut taho voi käyttää sitä omiin tarkoitusperiinsä.
Euroopassa RTB-järjestelmä lähettää yksittäisen käyttäjän dataa 376 kertaa päivässä ja Yhdysvalloissa 747 kertaa.
”Valvontakapitalismi on kategorisesti katastrofaalista ihmisille, yhteiskunnalle ja demokratialle. Sen perusedellytykset -ja toiminnot pitäisi lakkauttaa”, Suboff totesi luennolla.
Uhrina luottamus
Internet ei ole pitkään aikaan ollut paikka, jonne mennään, vaan se on läsnä kaikilla elämän osa-alueilla.
Internetin manipuloinnista on tullut todellisuuden manipulointia.
Sen näkymätön maailmanlaajuinen käyttäytymisen muokkaamisen arkkitehtuuri ja uudet tiedonvälityksen työkalut tarjoavat rajattomasti mahdollisuuksia kognitiiviselle sodankäynnille, jonka kohteet eivät yleensä tiedosta altistuvansa sille.
Vuoden 2024 alussa taiteilija-kirjailija Trevor Paglen esitti puheessaan Euroopan suurimmassa hakkerikokoontumisessa, Chaos Communication Congress -tapahtumassa, että olemme siirtyneet valvontakapitalismin uuteen aikakauteen, PSYOP-kapitalismiin.
Käsite kuvastaa maailmaamme, jossa kognitiivisen sodankäynnin ja huomiotalouden samankaltaiset toimintaperiaatteet – kuten tekoälyn luoma sisältö, sosiaalisen median vaikutusoperaatiot, mikrokohdennettu mainonta ja kaikkialla läsnä oleva valvonta – ovat muodostuneet vallitseviksi normeiksi.
Manipulointimekanismien tiedostamisen myötä aistittu informaatio alkaa vaikuttaa psykologisilta operaatioilta. Tietoisuus muiden ihmisten algoritmivetoisista hyperpersonoiduista maailmankuvista musertaa luottamuksen heihin ja yhteisen jaettuun todellisuuteen.
”Eikä tämä tule päättymään hyvin”, Paglen huomautti. ”On ironista havaita, että et voi luottaa havaintoihisi ja että muut ovat keksineet, kuinka käyttää havaintokykyäsi sinua vastaan. Silloin tuhoutuu se hauras luottamus, joka havaintojärjestelmälläsi on olemassa olevaan maailmaan.”
Välähdys luottamuksen murentumisen aiheuttamasta episteemisestä kaaoksesta nähtiin Yhdysvalloissa lokakuussa, kun hurrikaani Helenestä levitettiin salaliittoteorioita, jotka syyttivät muun muassa hallitusta sään kontrolloimisesta.
Jos yhteinen todellisuus kuolee, ja kaikki on vain vastapuolen salaliittoa, ihmiskuntaa uhkaavat todelliset kriisit unohtuvat.