Kuvituksessa urheilijoita, ympärillä nuotteja.

Musiikki, UrheiluKirjoittanut Emilia MiettinenKuvat Aleksandra Aksenova

Urheilulähetysten musiikkivalintoja tekevä Maiko Karvinen kertoo ohjelmien musiikkituotannosta kulissien takana

Musiikki on tärkeä osa urheilulähetyksiä ja katsojien kisakokemusta. Musiikkituotannon tarkoituksena on yhdistää kuva ja ääni osuvasti ja myötäelää tapahtumissa. 

Lukuaika: 3 minuuttia

Urheilulähetysten musiikkivalintoja tekevä Maiko Karvinen kertoo ohjelmien musiikkituotannosta kulissien takana

Musiikki vie mukanaan, riemastuttaa, inspiroi ja koskettaa – kuten myös penkkiurheilu. Siksi kaksikko onkin täydellinen pari. 

Maiko Karvinen on freelancer, joka suunnittelee ja toteuttaa työkseen Ylen urheilulähetysten musiikkivalintoja, tällä hetkellä Huuhkajien karsintalähetyksiin. Hän toimi 15 vuoden ajan ammattimaisena DJ:nä, mikä on erinomainen pohja nykyiselle työlle. ”Kun soittaa DJ-keikan, illan aikana tekee monta valintaa musiikin suhteen. Siitä tulee aika intuitiivista, kun reaktion näkee heti yleisössä. Vaikka tässä yleisö on ruudun toisella puolella, niin valinnan tekee niin, että siihen tulee se oikea sävy.” 

Karvinen onkin dramaturgi, jonka tehtävänä on yhdistää ääni ja liikkuva kuva parhaalla mahdollisella tavalla ja luoda tunnelmaa. ”Kuin elokuvissa – millainen biisi soi taustalla, kun jotkut eroaa tai rakastuu. Se luo pohjavireen tapahtumille.” Vaikka urheilulähetykset ovat suurta kansanviihdettä, niissä on pohjimmiltaan kyse urheilujournalismista. Niinpä myös niiden musiikkituotannon fokuksena on yleisön kanssa myötäeläminen, ei tunteiden manipulointi.  

Työ alkaa urheilulähetyksen huolellisesta suunnittelusta yhteistyössä tuottajan ja muun tiimin kanssa. Jos kyse on esimerkiksi jääkiekko- tai jalkapallo-ottelusta, musiikkia tarvitaan tyypillisesti lähetyksen alkuun sekä joukkueiden esittelyn taustalle, samoin puoliajalle, jolloin saatetaan näyttää kooste vaikkapa top-maaleista, -torjunnoista tai -tuuletuksista. Lähetyksen lopussa tarvitaan musiikkia ottelun kohokohtien taustalle. 

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Fokuksena on yleisön kanssa myötäeläminen, ei tunteiden manipulointi.  

Karvinen miettii lähetystä suunnitellessaan myös kisojen kontekstia ja luonnetta. ”Mietin ensin yleistä teemaa, millaiset odotukset kisoja kohden on, ja sitten lähden luomaan erilaisia äänimalleja eri inserteille. Esimerkiksi 2021 jalkapallon EM-kisoissa oli top-maaleissa kaikissa milleniumräppi, jossa oli kasarisämple ja kaikissa torjunnoissa oli joku kasaribiisi. Eli pyrin luomaan yhteyden niiden välille.”

Kisojen kokonaisuus mielessä 

Joskus kisalähetyksiin on aikaa valmistautua vain joitain päiviä, joskus viikkoja. Vaikka urheilukisojen lopputulema voi olla mikä vain, lähetyksen draaman kaari on etukäteen hahmoteltu. ”Loppubiisin mietin niin, että se toimii mahdollisimman erilaisissa skenaarioissa. On tärkeää, että se ei pelkästään korosta syntynyttä tunnetta, vaan se voi olla kontrasti tapahtuneelle.” 

Voiman kannessa Pyry Soiri.
MAINOS: Voima 4/2023 on urheilu-teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethan lehden vuositilausta (39€) tai irtonumeron ostamista (4,90€).

Suurten kisatapahtumien kuten jalkapallo-otteluiden kohdalla mietitään dramaturgiaa koko kisojen ajalle, mikä voi tarkoittaa jopa kuukauden lähetyksiä. Jokaisena kisapäivänä ei käytetä kaikkia paukkuja. ”Sitä isompaa biisiä, isompaa tunnetta haluaa säästää niihin merkittävimpiin hetkiin”, sanoo Karvinen. 

Vaikka lähetysten musiikkituotanto on pitkälti etukäteen suunniteltua, yllättäviin tilanteisiin reagoidaan. Vuonna 2021 Huuhkajien EM-karsintapelissä Tanskaa vastaan tanskalainen hyökkääjä Christian Eriksen sai vakavan sairaskohtauksen kesken pelin ja kiidätettiin sairaalaan. Kaikki kentällä, ruutujen takana ja toimituksessa olivat järkyttyneitä. ”Se oli vaikea hetki”, toteaa Karvinen. 

Kädenojennuksena kentälle ja katsomoihin Karvinen soitti Lätsän biisin Jos sä joskus kaipaat. YouTubessa musiikkivideon kommenteissa eräs katsoja kertoo: ”Silmät meinas kostua kun kuulin tän biisin Suomi-Tanska EM-futislähetyksen lopuksi. Ei olis voineet valita parempaa kappaletta siihen.”

Kaikilla genreillä on paikkansa

Energiset popbiisit ovat urheilulähetysten peruskauraa. ”Mutta jos on jokin dramaattinen loppuottelu, hidas biisi siihen alkuun nostattaa kontrastia”, kertoo Karvinen. Hän lisää, että erityisesti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä urheilulähetyksissä kuultiin usein samankaltaista musiikkia kuin toimintaleffoissa. ”Teknon ja rockin välissä on sellainen nopeatempoinen, aggressiivinen musa”, jonka avulla lähetyksiin etsittiin nostetta ahdistuksen ja innostuksen välimaastosta. Karvinen pyrkii tuomaan esille laajemman tunteiden kirjon ja löytää oikean sävyn luodakseen yhteyden yleisöön. 

Monilla musiikkilajeilla on perustellusti omat vastakappaleensa urheilussa. ”Räppi toimii tosi hyvin jalkapallon kanssa, koska niissä on samanlainen rytmi. Disco tai krautrock sopii paljon paremmin yleisurheiluun, koska siinä kaaret ovat pidempiä”, kertoo Karvinen. 

Vaikka yleisön sietokykyä ei pidä koetella liiaksi, kategorisesti urheilulähetyksiin sopimattomia genrejä ei oikeastaan ole. ”Freejazz tai todella kokeellinen elektroninen musiikki voi toimia mausteina”, tuumii Karvinen. Sen sijaan puhkisoitettuja biisejä kuten Life is Life, We are the Champions, Sandstorm tai Seven Nation Army Karvinen yrittää välttää. ”Ehkä sitä yrittää mieluummin yllättää positiivisesti.” 

Urheilulähetyksissä toimii Karvisen DJ-vuosien peruslähtökohta: ”Tarkoitus ei ollut ikinä soittaa mahdollisimman isoja hittejä, vaan mahdollisimman hyvää musaa.”