Gazan kriisin siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan puhuvien ääniä yritetään vaimentaa provosoituneessa keskustelussa. Sosiaalisessa mediassa aktiiviset poliittiset konservatiivit syyttävät hanakasti antisemitismistä eli juutalaisvastaisuudesta tulitaukoa vaativia ja Israelin miehityksen lopettamista vaativia tahoja.
Näin on käynyt kun ihmisoikeusjärjestö Amnesty tai avustusjärjestöt Punainen Risti ja Lääkärit Ilman Rajoja ovat vedonneet suomalaisiin pyytäen avustuksia Gazan alueen humanitaarisen kriisin uhreille. Suomen Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin viestit valtavista tuhoista siviilialueilla kirvoittavat trollien pohjasakalta kommentteja, kuten “Gaza pitäisi lanata parkkipaikoiksi”.
Tulitauon ja palestiinalaisten uhrien auttamisen puolesta protestoivat opiskelijat kokevat tulevansa vaiennetuiksi. Yliopistot suhtautuvat negatiivisesti opiskelijoiden mielenosoituksiin. Helsingin yliopiston päärakennuksessa poliisi otti kiinni 13 opiskelijaa, jotka osoittivat mieltään Palestiinan puolesta. Aalto-yliopisto kielsi ulosmarssineita opiskelijoita kokoontumasta yliopistorakennuksen edessä.
Sionismia ja islamin pelkoa
Timo R. Stewart on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa. Hänen erikoisalojaan ovat Israelin ja Palestiinan välinen konflikti sekä uskonnon rooli konflikteissa ja politiikassa.
Kristityt sionistit ajattelevat, että Israelilla on oikeus Vanhan testamentin “pyhään maahan”, mutta Stewart sanoo, että “nämä eivät Suomessa ole niitä äänekkäimpiä antisemitismillä pelottelijoita. Heitä ovat pikemminkin niin kutsutut maahanmuuttokriittiset henkilöt.” He näkevät Palestiinan valtauskonnon eli islamin uhkana, joten “Israel on heille kuin etuvartio tätä vastaan.”
Onko Israelin toimien kritisoiminen antisemitismiä?
Stewartin vastaus on selkeä. “Ei tietenkään. Israelin toimia saa ja pitää kritisoida, niin ulkopuolelta kuin sisäpuoleltakin.”
Hän haluaa lisätä, että todellista antisemitismiä on olemassa, mutta sitä ei ole ihmisoikeuksien ja rauhan vaatiminen kaikille osapuolille.
Netanjahun ikioma kriisi
Kerrataan vielä kriisin taustaa. Lokakuussa 2023 palestiinalainen terroristijärjestö Hamas iski Israeliin tappaen satoja ihmisiä, ottaen panttivankeja ja tehden silmitöntä väkivaltaa monille ihmisille, etenkin raiskaamilleen naisille. Samalla isku tuhosi – kieltämättä aika heiveröisen – Lähi-idän rauhanprosessin.
Israel on kostoiskuissaan tappanut tähän mennessä noin 20 000 palestiinalaista, joista valtaosa on lapsia. Miljoonat elävät vailla lääkehoitoa ja turvallista asumusta.
Israel on vuosikymmenien ajan miehittänyt Palestiinan alueita, perustanut sinne laittomia siirtokuntia ja rajoittanut muun muassa elintarvikkeiden ja veden saantia miehittämillään alueilla. Humanitaarinen kriisi Palestiinassa oli katastrofaalinen jo ennen viimeaikaisia Israelin iskuja.
Arvostelu Israelia pääministeri Benjamin Netanjahua ja hänen johtamaansa oikeistohallitusta kohtaan ei suinkaan tule vain ulkomailta. Israelissa sadat tuhannet ihmiset marssivat aiemmin tänä vuonna hallituksen uudistuksia vastaan. Protestoijat ovat syyttäneet sitä demokratian rapauttamisesta.
Netanjahu on Israelissa syytettynä korruptiosta ja lahjusten ottamisesta. Häntä uhkaa kymmenen vuoden vankeustuomio, mutta oikeudenkäynti oli väliaikaisesti tauolla Gazan kriisin johdosta maahan julistetun hätätilan takia. Korruptiosyytteiden oikeuskäsittely jatkui taas joulukuun alussa.
Muokattu 22.12.2023: Lisätty juttuun tieto Israeliin oli julistetusta hätätilasta ja että Netanjahun oikeuskäsittely on jatkunut joulukuun alussa.
