Voima haastatteli vaalien alla eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajia. Pyysimme heitä tähyilemään tulevaisuuteen ja kertomaan, millainen on heidän mielestään hyvä Suomi vuonna 2050. Kysyimme lopuksi jotakin kullekin puolueelle ominaisesta vaikeasta aiheesta, kuten vasemmistopuolueilta hyvinvointivaltion rahoituksesta ja oikeistolta eriarvoisuuden kasvusta.

Nuorisojärjestöjen puheenjohtajat pohtivat erityisesti väestörakenteen murroksen ja ilmastokriisin ratkaisemisen keinoja. Hyvinvointivaltio säilyy jossain muodossaan lähes kaikkien skenaarioissa, ihmisten työkyvystä pidetään huolta tulevina täystyöllisyyden aikoina, ja etenkin koulutuksen ongelmat ja nuorten mielenterveyskriisit on hoidettu.

Toivottavasti nämä nuoret poliitikot pitävät kiinni tulevaisuuden visioistaan. Yleensä valta sokaisee johtajat, ja politiikka, jo sen pelkkä sivusta seuraaminenkin, tekee ihmisen kyyniseksi. Kiitos näiden arvohenkilöiden, meidän on entistä helpompi uskoa oikeudenmukaiseen ja elinvoimaiseen Suomeen!

Demarinuoret

Pinja Perholehto

Suomi vuonna 2050 on hiilinegatiivinen maa, jossa luontokato on saatu pysäytettyä ja joka on yhä hyvinvointivaltio. SDP on pääministeripuolue ja pitänyt asemansa kohdentamalla politiikkaansa kaikille ikäryhmille ja viestimällä asioista kansantajuisesti esimerkiksi videoiden avulla. 

Ilmastokriisi on ratkaistu 2023 aloittaneen hallituksen toimilla kuten hiilinieluja vahvistavalla metsäpolitiikalla, päästökaupalla ja luontoympäristöjen ennallistamisella lajien monimuotoisuuden suojelemiseksi. 

Työmarkkinat nojaavat ja työn teettämisen ehdot perustuvat edelleen etujärjestöjen laatimiin keskitettyihin sopimuksiin. Prekaarin työn, esimerkiksi alustatalouden työntekijät ovat järjestäytyneet ja voivat vaikuttaa sopimustensa ehtoihin. 

Teollisuudessa on käyty läpi rakennemuutos. Yritykset, valtio ja kolmas sektori ovat yhdessä innovoineet uusia korkean jalostusasteen tuotteita. Työntekijöitä on tuettu kouluttautumaan uudelleen yhdessä rahoitetulla koulutustuella. 

Ikääntyvän väestön hoitamisesta vastaavat julkisen sektorin työntekjät. Digitalisaatiota käytetään hyväksi diagnostiikassa ja joissakin koneille sopivissa palveluissa kuten lääkkeiden jakelussa. 

Onko hyvinvointivaltio edelleen olemassa ja miten se rahoitetaan? 

Vuonna 2050 hyvinvointivaltio on yhä voimissaan ja sen rahoitus perustuu työllisyyden kasvuun. Mielenterveyskriisi on taltutettu parantamalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja kohdentamalla resursseja uudelleen. Hyvinvointivaltion rahoitusta myös tarvitaan vähemmän, sillä kroonisia elämäntapasairauksia on onnistuttu vähentämään. 

Hyvinvointivaltiota rahoitetaan myös veropohjaa laajentamalla esimerkiksi nyt verottomasti toimiviin yleishyödyllisiin yhteisöihin kuten erilaisiin säätiöihin, ei kuitenkaan eläkekassoihin, jotta eläkkeiden maksaminen ei vaarannu. Verotusta koordinoidaan EU-tasolla, mikä vähentää mahdollisuuksia verojen välttelyyn. 

Keskustanuoret

Aleksi Sandroos

Suomi vuonna 2050 on edelleen itsenäinen ja omavarainen yhteiskunta, jossa yhä useampi voi paremmin. Olemme osa globaalia ja eurooppalaista yhteisöä. Euroopan unionista on muodostunut sellainen valtioiden liitto, joka hyödyttää kaikkia valtioita. Se on vahva yhteisö. Suomessa tehdään politiikkaa siitä lähtökohdasta, mitä yhtäläisyyksiä puolueiden ja ihmisten välillä löytyy. Etsitään, mitä positiivista muutosvoimaa yhteiskunnasta löytyy nykyisen riitelyn ja pikavoittojen sijaan.

Suomessa on saatu käyttöön vastikkeeton perustulo ilman turhaa byrokratiaa, ja ihmiset uskaltavat yrittää asioita. Sosiaaliturva kantaa jokaista. Ilmastonmuutos ja luontokato on saatu selätettyä, ja luonnon monimuotoisuus ei katoa vaan lisääntyy. Samalla talous kasvaa, koska on ymmärretty, miten saadaan pienemmällä määrällä luonnonvaroja tuotettua enemmän hyödykkeitä ihmisille. Me elämme edelleen markkinayhteiskunnassa.

Me keskustalaiset teemme stabiilia keskipolitiikkaa vahvasti. Kompromissihaluista politiikkaa, joka pyrkii tuomaan erilaisia ajatuksia ja ääriliikkeitä lähemmäksi toisiaan. Suomessa on edelleen monipuoluejärjestelmä, eikä yksikään puolue ole saavuttanut yli 25 prosentin kannatusta. Keskusta on suuri yleispuolue ja vahva Suomea yhtenäistävä eikä erotteleva voima.

Entä luonnon monimuotoisuus, erityisesti metsät?

Omistamisen oikeutta ja luonnon pelastamisen oikeutta ei aseteta vastakkain. Vuonna 2050 hakataan puuta vähemmän, koska osataan jalostaa puumassaa tehokkaammin kuin nykyään. Varmasti lämmitykseenkin on tullut jo uusia vaihtoehtoja. Suomalaisen metsän käyttäminen on vähentynyt 30 vuodessa.

Vuonna 2050 ei enää ole turkistarhoja. Alueet ovat löytäneet uusia, tuottoisampia elinkeinoja. Elinkeinoja on löydetty joka puolella alueitten lähtökohdista, koska koko Nato-Suomen on oltava asuttuna. 

Kokoomusnuoret

Ida Leino

Vuonna 2050 eläkepommi on selätetty, ja meillä on tekijöitä täällä Suomessa. On kannustava verotus, mahdollisuuksia yrittää ja vaurastua. Koko Euroopassa, Suomessakin, on hillineutraali yhteiskunta. Vihreä siirtymä on pitkällä, ja ydinvoimaa on rakennettu.

Suomessa pystymme pitämään huolta vanhuksista ja tästä hyvinvointiyhteiskunnasta. Meillä pitää olla työntekijöitä, jotta saamme verotuloja, joilla pystymme pitämään huolta tästä yhteiskunnasta. Me olemme vieneet maailmalle erilaisia puhtaan teknologian innovaatioita ja kasvaneet sitäkin kautta taas kukoistukseen. Kokoomus on silloin vallassa. Kouluissa oppimistulokset ovat parantuneet, ja me voimme viedä taas sitäkin osaamista maailmalle.

Varhaiskasvatuksessa osallistumisastetta on nostettu. Siinä on suuri potentiaali, ja silloin kaikki lapset ovat sen piirissä. Mitä nopeammin pystymme puuttumaan oppimisen ongelmiin, sitä parempi, ja ammattikasvattajat pystyvät tukemaan lapsia. Kun he siirtyvät peruskouluun, tuki seuraa heitä. Neuvolajärjestelmä ja perheiden tuki arjessa on vahvaa, ja moniammatillinen yhteistyö takaa sen.

Onko kasvava eriarvoisuus enää vuonna 2050 ongelma?

Eriarvoisuus ei ole isossa mittakaavassa ongelma muihin maihin verrattuna, mutta meidän on pidettävä huolta siitä, ettei se muodostu isoksi ongelmaksi. Tietenkään kaikki ihmiset eivät voi nauttia samaa palkkaa, ja pitää pystyä vaurastumaan oman ahkeruuden avulla ja nauttimaan ansaitsemaansa korvausta omasta panoksestaan. Silloin ihmiset pääsevät haluamiinsa töihin, ja työllisyysaste on korkeampi. 

Vuonna 2050 vain vähän ihmisiä on sosiaaliturvan varassa. Suuri osa pystyy tekemään oman alansa töitä – ainakin terveet ihmiset, joilla ei ole rajoitteita. Sosiaalitukijärjestelmä takaa, että työtä on aina kannattava tehdä ja ottaa vastaan. Yritys- ja elinkeinoelämälle on kannustavaa palkata työntekijöitä.

Kristillisdemokraattiset Nuoret

Ami Rinta-Valkama

Suomi vuonna 2050 on ehdottomasti sellainen, jossa välitetään enemmän lähimmäisistä, ja jossa valtio kannustaa tähän. Kannamme vastuuta toisistamme eikä vain itsestämme. Kristillisdemokraatit ajavat lähimmäisyhteiskuntaa, jossa lähiyhteisöt, perheet, ystävät ja naapurustot ovat voimissaan, ja yhdessä tekemisen meininki rullaa. 

Me arvostamme yleismaailmallisia kristillisiä arvoja, joita ovat lähimmäisenrakkaus, ahkeruus ja heikommasta huolehtiminen. Nämä eivät tarkoita sitä, että katsotaan suoraan Raamatusta jotakin tiettyjä kohtia ja niiden perusteella rakennetaan yhteiskuntaa, ei missään nimessä, vaan niiden arvojen varaan rakennetaan. Ja yhtälailla kuin olemme kristillisiä, olemme demokraattisia, eli myös sen varaan rakennetaan. 

Ohjaako esimerkiksi Päivi Räsäsen ajama perinteinen perhemalli puolueen politiikkaa vielä vuonna 2050? 

Jokainen perhe on yhtä arvokas, oli kyseessä sateenkaariperhe, yksinhuoltajaperhe tai tällainen perinteisempi perhe. Eli jokaista perhettä tulee tukea ihan yhtä lailla. Meidän järjestön ja myös puolueen linja on se, että jokaisella on jakamaton ihmisarvo riippumatta taustasta tai siitä mitä vähemmistöä edustat tai seksuaalisuutta tai sukupuolta olet. Mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että sateenkaariperheitä ei tule asettaa eriarvoiseen asemaan muiden perheiden kanssa. Biologisestihan lähtökohta on se, että on olemassa nainen ja mies, mutta on olemassa isä ja äiti -perheitä, joissa asiat ovat paljon huonommin kuin sateenkaariperheessä. 

Päivi on monella tapaa todella osaava poliitikko, mutta meillä on näkemyseroja, kuten kuinka näitä asioita tulisi tuoda esille. Päivillä on yhtälailla oikeus vaikuttaa kuin meilläkin, ja vaikka emme olisikaan kaikesta samaa mieltä hänen kanssaan, seisomme hänen sanan- ja uskonnonvapautensa takana viimeiseen asti. 

Liike Nyt Nuoret

Iina Ilmarinen

Suomessa vuonna 2050 on turvallista kulkea ja kasvaa. Talouden näkymät ovat sellaiset, että jokaiselle on mahdollista rakentaa omannäköinen elämä. Koulutus on saatu kuntoon niin, että luokissa on työrauha peruskoulutasolla ja eteenpäinkin. Korkeakoulutus on kilpailukykyistä niin, että Suomeen saadaan myös kotimaasta kilpailukykyistä työvoimaa. 

Yrittäminen on mahdollista ja kannattavaa, ja investointeja kannustetaan tekemään. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeisin talouden kasvun osatekijä, ja on tärkeää, että heille on helppoa palkata varsinkin se ensimmäinen työntekijä. Myös terveydenhuolto pitää saada kuntoon, jotta ihmiset jaksavat ja saadaan hoidettua myös ennaltaehkäisevästi. Mielestäni olemme hyvin tarttuneet niihin asioihin, joita itse pidän tärkeänä Suomelle vuonna 2050.

Oletteko riittävän vetovoimainen puolue ilman ideologiaa tai Hjallis Harkimoa? 

En itse näe, että puolueen ydin olisi hankalasti tavoitettavissa ilman ideologiaa, päinvastoin, se on hyvinkin helposti lähestyttävissä. Mutta on toki tärkeää tuoda esille, mikä on meille tärkeää ja mitkä ovat ne omat arvot. Itselleni esimerkiksi tärkeitä ovat talous ja yrittäjyys ja luontoarvot, eivätkä ne ole ristiriidassa millään tavalla. Itse en koe ideologian puutetta ongelmana millään tasolla.

Liike Nyt ei missään tapauksessa jää pelkästään yhden miehen puolueeksi. Liike Nytillä on paljon muitakin edustajia kuin Hjallis. Hän on toki ainoa kansanedustaja tällä hetkellä ja on kyselytunneilla, pitää ryhmäpuheet ja on puheenjohtaja eli sillä tavalla näkyy eniten. Meillä on esimerkiksi aluevaltuustossa paljon asiansa osaavia ja näkyviä henkilöitä. Samoin nuorissa on paljon fiksua ja eri taustoista tulevaa porukkaa, mikä on ilo. 

Perussuomalainen Nuoriso

Joakim Vigelius

Toivoisin, että Suomi olisi vuonna 2050 selättänyt ne taloudelliset haasteet, joita sillä tässä ajassa on. Eli että oltaisiin taitettu tämä krooninen velkaantuminen, turvattu hyvinvointivaltion keskeisimmät peruspalvelut ja onnistuttu pysäyttämään maahanmuuttoon liittyvät keskeisimmät ongelmat ja niiden kehittyminen. Eli ettei oltaisi jatkettu Ruotsin tiellä, eli ettei olisi palavia gettoja ja palavia autoja. Oltaisiin pystytty puuttumaan siihen yhteiskunnalliseen rauhattomuuteen.

Perussuomalaiset ovat onnistuneet herättämään keskustelua taloudellisista prioriteeteista. Raha on rajallinen resurssi. Perussuomalaiset on onnistunut ajamaan muidenkin puolueiden agendalle tarpeen priorisoida valtion menoissa. Priorisoimalla ollaan pystytty alentamaan velkaantumista ja valtion menoja, ehkä jopa alentamaan veroja. Hyvinvointivaltio on myös näin turvattu. Mitä tulee maahanmuuttoon, meidän pitää uskaltaa vaatia, että tulijat työllistyvät, elättävät itsensä ja sopeutuvat maahan, eivätkä tee rikoksia. Jos Suomeen tullaan, Suomessa pitää työllistyä ja pitää maksaa veroja.

Murtaako verkkoviha demokratiaa vuonna 2050 vai onko siitä huolestuminen olennaista?

Jos ihminen saa sanoa anonyymisti verkossa mitä vaan tarvitsematta kantaa vastuuta sanomisistaan, se johtaa kärkkäämpään ilmaisuun. Kohteliaisuuden ja sivistyksen piirteitä karsiutuu. Toivoisin, että ihmiset olisivat kehittyneet kohteliaammiksi ja asiallisemmiksi keskustelijoiksi. Toivoisin kuitenkin, että se tapahtuisi ihmisen sisäisen kasvun ja kulttuurin kautta eikä valtiojohtoisesti lainsäädännöllä.

RKP-nuoret

Julia Ståhle

Vuonna 2050 on löydetty ratkaisuja mielenterveyskriiseihin ja nuorten syrjäytymiseen, ja sillä tavalla saatu ehkäistyä väkivaltaisuutta, joka on nyt noussut esiin. Ulkopoliittisesti Suomi on vieläkin vahva osa EU:ta ja vaikuttava tekijä siellä. Saamme EU:ssa äänemme vahvemmin esiin kuin sen ulkopuolella. 

Olemme puhuneet vahvasti koulutuksen tärkeydestä aina varhaiskasvatuksesta kolmannelle asteelle. Koulun resurssien turvaaminen on yksi tehokas tapa tasoittaa sosioekonomisia eroja niin, että ihmiset pääsevät kiinni yhteiskuntaan samalla pohjalla. Talouden vakauttamisessa pitää ottaa huomioon se, että tietyt leikkaukset ovat haitallisempia kuin toiset. Huumepolitiikkaa pitää muuttaa humaanimpaan suuntaan eli pois siitä ajatuksesta, että rangaistukset olisivat toimiva tapa vaikuttaa, ja huumeidenkäyttäjiä pitää auttaa.

Miten RKP voi tulevaisuudessa laajentaa kannatustaan myös muiden kuin ruotsinkielisten parissa? Jos vasemmiston ja oikeiston jako syvenee Suomessa, kummalle puolelle RKP keikahtaa?

Meidän pitää nostaa esiin meidän politiikkaamme myös suomeksi. Usein automaationa on se ruotsin kieli, mikä on tietysti ymmärrettävää, kun se on äidinkieli. Mutta suomenkieliseen viestintään pitää tehdä enemmän satsauksia ja myös näkyvyyteen ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella. Tämä on brändäyskysymys, työ on jo aloitettu, ja sitä pitää jatkaa ja tehostaa. 

Olemme aika keskellä oleva puolue, niin yhteistä löytyy sekä vasemmalta että oikealta, mutta taloudellisestihan olemme enemmän oikealla. Mutta blokkijaottelu on hankala siinä vaiheessa kun perusarvot eivät kohtaa jonkin samassa blokissa olevan puolueen kanssa. Emme sulje yhteistyötä pois kategorisesti, mutta on vaikeaa, tai sanoisin mahdotonta, tehdä yhtenäistä politiikkaa, jos kahdella puolueella on todella erilainen käsitys esimerkiksi ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista.

Vasemmistonuoret

Pinja Vuorinen

Vuoteen 2050 mennessä ollaan toteutettu reilu vihreä siirtymä, köyhyys ratkaistu perustulolla ja työaikaa on lyhennetty. Vasemmistoliitto on pääministeripuolue. Asemaan ollaan päästy viestimällä, että vasemmistopolitiikka tuo kaikille hyvää, ja että kriisit voidaan ratkaista reilulla tavalla. 

Vasemmisto on kääntänyt suosionsa nousuun ja äänestäjiä itselleen, pois oikeistopopulistisilta puolueilta, puhumalla ihmisten arjesta suoraan ja tutkitun tiedon pohjalta riittävän yksinkertaisilla sanoilla. Esimerkiksi, että ei ole oikein, että rikkaat rikastuvat samalla kun sotepalvelut takkuavat, nuoret voivat pahoin ja opiskelijat elävät köyhyysrajalla.

Esimerkiksi 2020-luvun nuorten mielenterveyskriisi on ratkaistu koulutuspoliittisilla uudistuksilla, jotka vähentävät paineita päättää elämän suunnasta nuorena ja mahdollistavat myös taloudellisesti oman tien etsinnän. Näin aikuisväestön työkyky on parantunut. Työllisyyttä on vahvistanut reilun vihreän siirtymän toteuttaminen, joka on tuonut investointeja Suomeen ja lisännyt Suomen globaalia kauppaa. Työllisyyttä on parannettu myös työllisyystakuulla valtion luomiin työpaikkoihin.

Onko hyvinvointivaltio edelleen olemassa, ja jos on, miten se rahoitetaan? 

Tulevaisuudessa hyvinvointivaltio rahoitetaan vahvistamalla työllisyyttä ja laajentamalla veropohjaa. Ennakoiva sosiaalipolitiikka ennaltaehkäisee ongelmia, mikä vähentää niiden hoitamisen tarvetta ja pienentää hyvinvointivaltion hintaa. 

Verojen kiertäminen on saatu kuriin globaalilla yhteistyöllä. Esimerkiksi muun muassa Marinin hallituksen 2020-luvun alussa pöydälle jättämä arvonnousuvero eli niin sanottu maastapoistumisvero on otettu käyttöön. Eivätkä muutokset edes ole maksaneet paljon, sillä rahoitusta on saatu myös kohdentamalla tukea ympäristölle haitallisista kohteista kestäviin esimerkiksi maataloudessa ja liikenteessä.

Vihreät nuoret

Jami Haavisto

Suomi vuonna 2050 on hiilinegatiivinen maa, joka on onnistunut vahvistamaan luonnon tilaa entiseen loistoonsa. Talouden ja työmarkkinoiden ongelmat on saatu ratkaistua, ja Suomi on yhdenvertainen maa. Vihreät on ainakin pääministeripuolue, presidenttipuoluehan se on ollut jo 2020-luvulla. 

Poliittisen arvokartan toisella puolella ovat vihreät arvoliberaalit, toisella nationalistiset oikeistokonservatiivit. Vaikka oikeistokonservatismi on noussut 2020-luvulla, populistiset puolueet eivät ole saaneet aikaan ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Vihreät on nostanut kannatuksensa konkreettisten näyttöjen avulla ja sanoittamalla kauaskantoisia visioitaan, jossa maapallon säilyminen elinkelpoisena on tärkeämpää kuin lyhyen aikavälin taloudellinen hyöty. 

Parhaassa tapauksessa vihreä siirtymä on edennyt niin hyvin, että talouskasvun ja ympäristöhaittojen irtikytkennässä on onnistuttu täysin. Siinä on jo joiltain osin onnistuttu, mutta ilmastokriisin ja luontokadon ratkaiseminen vaatii vielä syvempää, laaja-alaisempaa ja nopeampaa muutosta.

Jos talouskasvun ja luonnon tuhoamisen irtikytkentä ei onnistu, mistä joudumme luopumaan?

Jos irtikytkennässä ei onnistuttu, planeetan elinkelpoisuus on asetettu yhteisenä tavoitteena talouskasvun edelle ja todennäköisimmin on vähennetty energian käyttöä. Jos meidän täytyisi pärjätä vähemmällä energialla, se kyllä heijastuisi suoraan elintasoon. Silloin pitäisi sitten yhdessä priorisoida, mitkä asiat ovat tärkeimpiä ja tarpeellisimpia. 

Ei tarvitse mennä pitkää aikaa taaksepäin, jo Z-sukupolven vanhemmat ovat pärjänneet vähemmällä.