Tuoreen tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta kolmannes kokee elämänsä merkityksettömäksi.
”Pelkän peruskoulun käyneistä puolet koki elämänsä merkityksettömäksi. Se oli yllättävä, hälyttäväkin tulos”, tutkija Eija Eronen kertoo.
”Optimistisesti ajatellen voi olla, että osa elämänsä merkityksettömäksi kokevista nuorista vasta etsii elämänsä suuntaa ja merkitystä. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että työ on nuorille tärkeää. Ilman toisen asteen tutkintoa ole helppoa löytää työtä. Nuorten koulutuksen tukeminen olisi siis tärkeää myös, jotta vahvistetaan nuorten mahdollisuuksia merkityksellisen elämän rakentamiseen.”
Koulutukseen panostamista toivoo myös tutkimushankkeen ryhmähaastatteluun osallistunut oululainen Tapio: “Olisi kohtuullista jatkaa kaikkien korona-aikana koulunsa aloittaneiden opiskeluaikaa kahdella vuodella.”
Toiveena turvallinen ja vakaa elämä
20–29-vuotiaat suomalaisnuoret tavoittelevat useimmiten vakaata elämää: rakkautta ja parisuhdetta, mielekästä työtä ja vakaata toimeentuloa.
Nuoret ovat huolissaan psyykkisestä jaksamisestaan ja pitävät mielenterveysongelmia yleisesti pääsyynä nuorten pahoinvointiin.
”Voisi ajatella, että mielenterveysongelmat olisivat seurausta vaikeista asioista, mutta nuoret pitävät niitä nimenomaan pahoinvoinnin syynä. Nuorten mielenterveysperustaiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet ja monilla on mielenterveyden ongelmista omaa kokemusta, itseltään tai lähipiiristä”, Eronen pohtii.
Ryhmähaastattelussa tuli esiin, että nuoret kokevat monenlaisia paineita. Naiset korostavat nuoriin kohdistuvia odotuksia pahoinvoinnin syynä miehiä useammin.
”Naiset kasvatetaan mukautuvammiksi ja tunnollisemmiksi, he myös kantavat päävastuun hoivatyöstä.”
Lapset olivat alle puolella nuorista elämän viiden tärkeimmän tavoitteen joukossa. Ryhmähaastatteluissa osa nosti vapaaehtoisen lapsettomuuden yleisiksi syiksi esimerkiksi taloudellisen epävarmuuden tai vanhemmuuteen kohdistuvat vaatimukset.
Kriisit näkyvät nuorten elämässä
Nuoria huolettavat myös oma taloudellinen tulevaisuus, yksinäisyys ja ilmastonmuutos. Turvallisuuden kaipuu painottuu monessa vastauksessa. 2020-luvun kriisiaika näkyy muutenkin kyselyssä ja nuorten vastauksissa.
”Huoli ilmastosta näkyi etenkin syksyllä 2021 tehdyissä ryhmähaastatteluissa. Kyselytutkimus tehtiin muutama viikko Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja uskon sen vuoksi turvallisuuden korostuneen vastauksissa”, Eronen arvioi.
Sota heikensi turvallisuuden tunnetta eniten korkeakoulutaustaisilla ja naisilla.
”Voi olla, että tieto lisää tuskaa, eli tapahtumien seuraaminen heikentää turvallisuuden tunnetta.”
Syrjinnästä raportoivat maahanmuuttajataustaiset ja fyysisesti vammaiset nuoret.
”Moni tutkimukseen osallistunut maahanmuuttajataustainen nuori on syntynyt ja kasvanut Suomessa, mutta kertoi joutuvansa jatkuvasti kokemaan, ettei kuulu tänne”, Eronen harmittelee.
Nuorilta kysyttiin erikseen myös korona-ajasta. Rajoitukset haittasivat opintoja, ja enemmistö koki koronan lisänneen nuorten pahoinvointia. Osa haastatteluihin osallistuneista nuorista koki, etteivät nuoret tulleet kuulluksi korona-aikana. Nuoret olivat löytäneet korona-ajasta myös positiivisia asioita, kuten uusia harrastuksia tai oman elämän arvostamista.
”2020-luvun kriiseissä moni asia, joka oli ennen itsestäänselvyys, on tullut kyseenalaistetuksi ja samalla asioita on opittu arvostamaan enemmän. Kokonaisuutena nuoret ovat selvinneet hyvin.”
E2 Tutkimus kartoitti 20–29-vuotiaiden nuorten aikuisten ajatuksia ryhmähaastatteluin ja kyselytutkimuksella. Raportti “Sä teet tän elämän itelles”: Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten näkemyksiä hyvästä elämästä julkaistiin toukokuun lopussa.
