Lukuaika: 3 minuuttia

Kahvila-baari Kvääristö on matkalla kohti utopiaa

”Kvääristö on ennen kaikkea yhteisö, mutta myös tämä tila. Täällä yhteisö voi elää todeksi Michel Foucault’n ajatusta heterotopiasta”, Heli Yli-Räisänen toteaa.

Heterotopia on ranskalaisfilosofin ajatus todeksi elettävästä utopiasta, tilasta, joka voi koota yhteen erilaisia ajatuksia ja olla ristiriitainenkin tässä moninaisuudessaan. Heterotopia on paikka, joka sijaitsee totutun ulkopuolella. Kvääristö on vastaus toiveisiin, joihin markkinat eivät toistaiseksi ole kyenneet vastaamaan. 

Myös Ellen Kantola vastaa kysymykseen.

”Kvääristö on kahvila-baari, joka suunnitellaan ensisijaisesti sateenkaariyhteisön naisten ja muunsukupuolisten ehdoilla. Heidän tarpeista huolehtimiseen panostamme erityisesti, mutta aivan kaikki ovat tervetulleita.”

Kantolalla on myös perustelut sille, keiden tarpeet ja toiveet huomioidaan ensimmäisenä.

”Naiset kohtaavat ahdistelua koko ajan baareissa ja yökerhoissa, eikä siihen oikeasti kiinnitetä huomiota. Ne paikat on suunniteltu palvelemaan ensisijassa miesten tarpeita, ja se on sitten se yleinen normi. Muuttaaksemme normia tarvitsemme tiloja, jotka voivat osoittaa, että toisinkin voi olla. Ongelmallisia normeja ei tarvitse hyväksyä.”

”Kvääristö on kahvila-baari, joka suunnitellaan ensisijaisesti sateenkaariyhteisön naisten ja muunsukupuolisten ehdoilla.”

Saavutettavuus on perusasia

Normaalien kahvila- ja baaripalveluiden ohella Kvääristössä on luvassa myös ohjelmaa, joka istuu paikan linjaan. Kesän suunnitelmat hahmotuvat vähitellen, myös asiakkaiden toiveita kuunnellaan. Toistaiseksi listalla on muun muassa drag-esityksiä, lavarunoutta ja open mic -iltoja, joissa lavalle toivotaan erityisesti sukupuoli- ja seksuuaalivähemmistöjen edustajia ja muuta HLBTIQA+-väkeä, rodullistettuja sekä vammaisia.

Koska Kvääristön halutaan palvelevan niitä, joita ei usein huomioida, sille asetettiin monenlaisia vaatimuksia, joiden yhdistäminen on vähintäänkin vaikeaa. 

”Lähdimme etsimään tilaa kantakaupungista, joka on sijaintinsa puolesta mahdollisimman saavutettava mahdollisimman monelle. Kantakaupunkia ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti rakennettu millään tavoin esteettömäksi ja tämä asetti paljon haasteita. Löysimme ja saimme kuitenkin tilan, joka hyvässä paikassa ja jonne pääsee pyörätuolilla. Pääsy ei ole täysin ongelmaton, sillä meidän pitää tarvittaessa siirtää ramppia, mutta tähän me pystymme nyt alkuun. Myös vessaan pääsee pyörätuolilla. Tämä on lähtökohta ja yritämme parantaa siitä”, Yli-Räisänen kertoo.

mainos

Palvelumuotoilua naisille ja muunsukupuolisille

Kantolan, Yli-Räisäsen ja kolmannen perustajan, Johanna Junnilan tapa puhua avoimesti siitä, keiden ehdoilla tila ja sen toiminta suunnitellaan on herättänyt huomiota ja jopa huolta. Alkupääoma Kvääristölle kerättiin joukkorahoituskampanjan avulla ja jo tuolloin monet kauhistuivat, että eikö tämä sitten ole sallittu miehille. Käytännössä kaikki palvelut ja tuotteet suunnitellaan joku porukka mielessä, mutta sitä harvemmin sanotaan ääneen. Ammattijargonissa puhutaan palvelumuotoilusta.

”Ihan joka ikisessä ruokakaupassa ja vaikka Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa tehdään sitä, mutta eivät he siitä erikseen kerro. Tavoitteena on, että tuote tai palvelu on mahdollisimman miellyttävä halutulle segmentille, mutta ei se tarkoita sitä, etteivät muutkin olisi haluttuja asiakkaita. Baareja omistavat suurimmaksi osaksi miehet, ja kun he suunnittelevat toimintaa, niin ei heillä varmasti ole pahat tarkoitukset, mutta he eivät aina kiinnitä huomiota kaikkeen sellaiseen, mitä me nyt mietimme”, Heli Yli-Räisänen selventää.

Kantola jatkaa ajatusta ja muistuttaa, että valtaosa tuotteista ja tiloista on suunniteltu miehille, mutta siihen ei samalla tavalla kiinnitetä huomiota.

”Autoja ei ole suunniteltu naisille ja on vaikea ajaa, jos on ratti sylissä, ei yllä polkimiin tai ei näe ulos. Kännykät on suunniteltu miesten käsille ja niitä on vaikea käyttää pienemmillä käsillä. Hotelli Kämp voi sanoa että se on kaikille – no ei ole, ei minulla ole varaa käydä siellä. Ei mikään tuote tai palvelu ole tähän mennessäkään suunniteltu kaikille, me vain olemme avoimia siitä, mikä on se meidän lähtökohta.”

Turvallinen tila on tavoiteltava utopia

Kvääristön luvataan myös olevan turvallisempi tila. Yli-Räisäsen sanoin erityisesti niille, ”jotka jäävät yhteiskunnassa rakenteellisesti jollain tavalla syrjään”. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilökunta on sitoutunut kunnioittamaan tilan käyttäytymissääntöjä, ja samaa edellytetään myös asiakkailta. Eivät säännöt tietenkään ole erityisen monimutkaisia, eikä niiden noudattamisen pitäisi olla vaikeaa henkilölle, joka hallitsee peruskäytöstavat ja on valmis kunnioittamaan kanssaihmisiä. 

”Tämä on prosessi ja tulemme miettimään henkilökunnan kanssa sitä, kuinka voimme parantaa tilaa ja sen käyttöä jatkossakin. Tämä on jatkuvaa työtä, eikä sitä voi suunnitella kerralla valmiiksi”, Kantola toteaa.

Yli-Räisäsen kommentti muistuttaa myös siitä, että utopia ei koskaan ole valmis, eikä sitä kenties voi edes tavoittaa. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö sen tavoittelu olisi tärkeää.

”Ihmisillä on hirveästi odotuksia, koska tätä on kuitenkin mainostettu juuri marginaaleille, jotka usein jäävät syrjään. Pettymys voi olla suuri, jos avaamme ovet ja tämä ei ihan oikeasti ole valmis aivan kaikille. Meidän pyrkimyksemme on kuitenkin kehittää tätä.”

Päivittyvä ohjelma ja aukioloajat Kvääristön Instagram– ja Facebook-sivuilla.
Kolmas linja 17, Helsinki
Helsingin kaupunki palkitsi Kvääristön vuoden sateenkaaritekona.