Lukuaika: 5 minuuttia

Huumeiden käyttöhuoneet vähentävät haittoja, mutta aiheuttavat tietämättömissä paheksuntaa ja pelkoa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi alkuvuodesta mallin, jossa se ehdottaa Suomeen määräaikaista erillislakia huumeiden käyttöhuoneista. Huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan, ja huumeiden käyttöhuoneet ovat yksi tehokas menetelmä tavoittaa huumeriippuvaisia, vähentää huumehaittoja ja ennaltaehkäistä huumekuolemia.

Sininauhasäätiön päiväkeskus Illusiassa Helsingissä käy sunnuntaina kuhina. Koronaepidemian vuoksi kävijämääriä rajoitetaan ja ihmisiä joudutaan hätyyttelemään asioinnin jälkeen pois. Joillekin kahvia ja puhtaita neuloja jaetaan jopa ikkunasta. Keskuksessa on myös lepohuone, suihku ja pyykkitupa. Hyvin yksinkertaisia asioita, joille kävijöillä on kuitenkin suuri tarve.

Satu (nimi muutettu) on käyttänyt suonensisäisiä huumeita vuosia ja on tällä hetkellä haittoja vähentävässä korvaushoidossa. Se on opioidiriippuvaisille tarkoitettua lääkkeellistä hoitoa, jossa käytetään buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita. Tällä hetkellä Satu on asunnoton.

Haastattelun jälkeen hän menee vessaan. Tultuaan ulos hän nukahtaa päiväkeskuksen sohvalle. Kaikki tietävät, mitä vessassa tapahtuu.

”Olisihan se kiva, ettei tarvitsisi mennä piikittämään vihreisiin vessoihin, sisäpihalle tai puistoon”, Satu toteaa. Piikittäminen julkisissa tiloissa ei aina ole turvallista ja hygieenistä.

Yksikin kohtaaminen voi ratkaista

Huumeiden käyttöhuoneet eli valvotut pistotilat kehitettiin aikoinaan hillitsemään HI-viruksen ja AIDSin leviämistä ja ehkäisemään yliannostuksia. Ensimmäinen huumeiden käyttöhuone perustettiin Sveitsiin vuonna 1986. Nykyään Euroopassa on 90 huumeiden käyttöhuonetta kahdeksassa eri maassa. Kansainvälinen tutkimus osoittaa käyttöhuoneilla olevan hyviä vaikutuksia.

Vaikka joissain Euroopan maissa valloillaan oleva heroiini- ja fentanyyliongelma ei ole aivan samanlaisessa laajuudessa rantautunut Suomeen, kasvaa opioidien käyttäjien määrä täälläkin. Tilanne huumemarkkinoilla voi myös muuttua nopeasti.

Käyttöhuoneissa tavoitetaan yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet huumeidenkäyttäjät, lisätään turvallista pistämistä ja vähennetään terveyshaittoja kuten C-hepatiitin ja HI-viruksen leviämistä, yliannostuskuolemia sekä infektioita. Maailmalla käyttöhuoneissa hyödynnetään usein moniammatillisia yhteistyötä esimerkiksi sairaanhoitajien, sosiaalityön ammattilaisten ja lääkärien välillä.

Luottamuksen rakentaminen on pitkä prosessi, mutta yksikin kohtaaminen – esimerkiksi käyttöhuoneessa – voi olla ratkaiseva tekijä.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Elli Peltola painottaa huumeidenkäyttäjien ihmisarvoa. Ihminen tulisi kohdata sellaisena kuin on. Luottamuksen rakentaminen on pitkä prosessi, mutta yksikin kohtaaminen – esimerkiksi käyttöhuoneessa – voi olla ratkaiseva tekijä. Monella on mielenterveysongelmia  ja sosiaalisten ongelmien ylisukupolvisuutta.

”Myös vastakkainasettelu haittojen vähentävän ja kuntouttavan työn välillä on turhaa, sillä ne eivät ole toisiaan poissulkevia.”

Päihdelääketieteen tohtorin, A-klinikan toimitusjohtajan Kaarlo Simojoen mukaan käyttöhuoneista hyötyvistä ihmisistä puhutaan liian usein irrottaen heidät muusta palvelujärjestelmästä.

”Palveluiden tulee tuottaa ihmisessä halun muuttua, ja nämä ihmiset tulisi aidosti integroida palvelujärjestelmään. He ovat niin sisällä päihdemaailmassa, ja kyseessä on niin stigmatisoitu sairaus, että se vaatii tiivistä yhteistyötä hoitohenkilökunnan ja asiakkaan välillä. Käyttöhuoneet ovat yksi tapa tavoittaa nämä ihmiset.”

Jani.

”Inhimillinen näkökulma unohtuu”

Käyttöhuoneiden kohderyhmä on yleensä erittäin marginalisoitu. Köyhyys, asunnottomuus ja terveysongelmat ovat monelle arkipäivää. Moni kävijä kertoo vaikeudesta saada terveyspalveluita huumeidenkäyttäjänä. Köyhyys ja addiktiot ovat ajaneet monet rikoskierteeseen. Vankilatuomion jälkeen on vaikea löytää asuntoa, ja useat kävijät jonottavat tukiasuntoihin.

Jani on käyttänyt teini-ikäisestä huumeita. Hän ymmärtää, miksi käyttöhuoneita vastustetaan. ”Voihan sen nähdä hyysäyksenä. Mutta toisaalta, sitten valitetaan kanssa siitä, kun pyöritään tuolla kaduilla.”

”Sosiaali- ja terveyspolitiikassa on välillä vahvasti voimassa käsitys, että kuntoutus on hyödyllistä ainoastaan, jos kuntoutettavasta saadaan kunnollinen veronmaksaja. Inhimillinen näkökulma unohtuu. Vaikka todellisuudessa on valtava muutos, jos suonensisäisten huumeiden käyttäjästä saadaan esimerkiksi nenän kautta nuuskaava huumeiden käyttäjä”, Kaarlo Simojoki sanoo. ”Muutos on myös kansantaloudellisesti perusteltavissa. Esimerkiksi yliannostuksesta johtuva tehohoito sairaalassa tulee yhteiskunnalle aika kalliiksi.”

Kunnasta ja kaupungista riippuu, paljonko rahaa käytetään päihdepalveluihin. Päihdeongelmaiset ovat niin stigmatisoitu ihmisryhmä, ettei monen kunnan prioriteettina ole käyttää rahaa heidän kuntoutukseensa. Helsinki on verrattuna muihin kuntiin panostanut tiettyihin asiakasryhmiin, kuten esimerkiksi päihteitä käyttäviin äiteihin.

Hankintatyön toteuttaminen on ollut haastavaa koko Suomessa, ja fokus on ollut yleensä hoidon kustannusten minimoimisessa.  Tämä tarkoittaa sitä, että palvelut ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja kaikille samanlaisia, eikä yksilöllisiä hoitosuhteita ole. Syyt käyttää päihteitä ja elämäntilanteet ovat kuitenkin moninaisia, eikä samanlainen hoito sovi kaikille.

Pelkoja ja oikeistolaista retoriikkaa

Julkisiin palveluihin sijoittamisen vastustamisessa piilee usein oikeistolaista retoriikkaa, jossa julkisia palveluita syytetään liian raskaaksi ja suuriksi. Tosiasiassa käyttöhuoneisiin käytetyt verorahat hyödyttävät kuntalaisia. Käyttöhuoneiden kohderyhmä käyttää usein runsaasti terveyspalveluja ja pelastuslaitosta. Käyttöhuoneiden myötä piikittäminen siirtyisi pois kaduilta turvallisiin tiloihin ja terveydenhuollon valvonnan alle. Kontakti hoitotahoihin voi syntyä, ja ennen kaikkea se tarjoaa ihmiselle kohdatuksi tulemisen kokemuksen ja tunteen yhteiskuntaan kuulumisesta.

Tosiasiassa käyttöhuoneiden avulla pyritään ratkaisemaan valtavan suuri ja huolestuttava yhteiskunnallinen ongelma.

Käyttöhuoneita on paheksuttu tai jopa pelätty, koska niiden myötä huumeiden käyttö muuttuisi hyväksyttäväksi. Tosiasiassa käyttöhuoneiden avulla pyritään ratkaisemaan valtavan suuri ja huolestuttava yhteiskunnallinen ongelma. Ne ovat osa sitä keskustelua siitä, kuinka arvokasta hoiva on ja miten se asettuu osaksi talouden kokonaisuutta.

Voiman kannessa Johanna Vehkoo ja teksti "Oikeus ja kohtuus" sinisellä taustalla.
Tämän artikkelin lyhyempi versio on julkaistu Voimassa 1/2022, joka on mediakasvatuksen teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethan Voiman vuositilausta hintaan 39€.

Jotkut pelkäävät käyttöhuoneiden lähialueen rikollisuuden ja huumekaupan kasvavan. Sen takia niiden käyttöönotto tulisi olla tarkkaan suunniteltu ja kohdennettu prosessi, jossa tehtäisiin tiivistä työtä esimerkiksi naapuruston ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

”Huumeita käyttävät ihmiset ovat varmasti monen mielestä pelottavia, on kovaäänisyyttä, levotonta käyttäytymistä, heillä on aivan oma sosiaalinen todellisuutensa”, Elli Peltola sanoo. Kuitenkin moni unohtaa, että taustalla on riippuvuussairaus. Huumeita käyttävän ihmisen elämä on jatkuvaa seuraavan annoksen etsimistä, selviytymistä, jotta pysyisi terveenä eikä tulisi vieroitusoireita. Ei kukaan valitse tulla huumeita käyttäväksi ihmiseksi”.

Julkisessa keskustelussa korostuvat huumerikollisuuden paheksunta ja riittämättömät palvelut, toisaalta yksilöiden selviytymistarinat. Juridisesta näkökulmasta katsottuna käyttöhuonetoiminnan aloittaminen vaatisi lainsäädännön muutoksen. Huumeiden käyttö ja hallussapito ovat Suomessa vastoin lakia. Henkilökunnan vastuun määritteleminen on myös hankalaa, jos esimerkiksi käyttöhuoneessa tapahtuu kuolemantapaus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ottanut julkisesti kantaa käyttöhuoneiden puolesta. Helsingin kaupunki on selvitystyöraportissaan vuodelta 2019 todennut käyttöhuoneiden positiiviset vaikutukset. Kokeiluluontoisen pilottihankkeen toteuttaminen vaatii kuitenkin poliittista tahtoa, jotta lainsäädäntötyö aloitetaan. Virkamiehet eivät voi aloittaa lainvalmistelua ilman poliittista linjausta, eikä erillislain säätämisestä ole syntynyt yksimielisyyttä hallituksesta. Niinpä asiaa ei ole edistetty.

Puolueista käyttöhuoneita ovat vastustaneet äänekkäimmin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Esimerkiksi perussuomalaiset luulevat, että huumepolitiikan liberalisointi kärjistäisi huumeongelmaa Suomessa. Hallituspuolueista keskusta on ainoa, joka ei kannata käyttöhuoneita.

Jää nähtäväksi, tuleeko käyttöhuoneiden toteuttaminen enää tällä hallituskaudella käsittelyyn. THL:n julkaisema valtakunnallinen malli on vahva viesti uudelle perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénille. Lainsäädännön aloittaminen vaatii kuitenkin poliittista painetta ja julkista keskustelua huumeidenkäyttäjien ihmisoikeuksien puolesta.

Julkisessa keskustelussa korostuvat huumerikollisuuden paheksunta ja riittämättömät palvelut, toisaalta yksilöiden selviytymistarinat.

Korjaus 10.2.2022 klo 15:36: narkomaani-sana vaihdettu huumeita käyttävä ihminen -termiin

  • 8.2.2022
  • Kirjoittanut voima
  • Kuvat Silja Seppälä