Suomessa asuvia ukrainalaisia kokoontui Mannerheimin patsaalle Helsingin keskustassa torstaina 24.2., kun maailma oli jo muutamia tunteja ehtinyt tyrmistyneenä totutella uutisiin: Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli alkanut.
Kiovasta syntyisin oleva ja melkein vuosikymmenen Suomessa asunut Anna (haastateltavat halusivat esiintyä vain etunimillään) avasi tunnelmia amupäivältä:
“Kun heräsin tänä aamuna, sukulaisiltani [Ukrainasta] tuli paljon viestejä. Hyökkäys oli alkanut. Ne hyökkäsivät maahani! Minun koko perheeni on siellä, minun poikani, äitini, isoäitini eivät tiedä mitä tehdä.”
Anna purskahti itkuun.
Sodan aikana levitetään paljon propagandaa. Anna karsii siitä ison osan pois: “Minä luen vain Ukrainan uutisia. Venäjän uutiset ovat pelkkää paskaa.”
Annan mielestä pahimpia valheita ovat Venäjän väitteet siitä, että maan sotavoimat ovat “pelastamassa ukrainalaisia”.
“Me ukrainalaiset emme halua kuulua Venäjään”, Anna sanoi vihaisena. “Emmekä misään nimessä kaipaa Neuvostoliittoa takaisin.”
MIELENOSOITTAJIA OLI PÄÄLLE satakunta, ja koko ajan paikalle saapui lisää ihmisiä. Suurempi mielenosoitus oli alkamassa myöhemmin iltapäivällä Venäjän suurlähetystön edessä, ja sinne tämäkin porukka aikoi marssia.
Mielenosoittajat huusivat suomeksi “ei sotaa Ukrainaan!” ja venäjäksi “Venäjä ilman Putinia!”. Jälkimmäinen slogan on kuultu monesti Moskovassakin oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin protesteissa.
Galina kuvaili suruaan: “Suomi on minun toinen kotini. Mutta tulen Ukrainasta, ja sydämeen sattuu.”
Kuten Annan, myös Galinan olivat herättäneet hänen Ukrainassa olevat sukulaisensa. Vielä muutama päivä sitten Galina oli uskonut diplomatian voimaan, mutta ei enää.
“Olen katsonut perheeni lähettämiä videoita.”
Nähtyään sotatoimia Galina ei enää elättele toivoa diplomatian keinoista: ”Nyt olen realisti.”
Galina seuraa paljon uutisia: “Katson ja luen kaikkea. BBC:tä, Suomen uutisia, mä katson kaiken.”
Galinan innostuksesta tiedonvälitykseen on ollut apua ystäville muuallakin. “Venäjältäkin he soittavat ja kysyvät mitä tapahtuu.”
SERGEI JA IVAN olivat ottaneet mukaan Suomen lipun Ukrainan lippujen ja kaulaliinojen lisäksi. “Me olemme täällä, koska tämä on suurin asia, minkä voimme tehdä”, Sergei kertoo. “Tämä aamuna alkoi iso sota, vaikka kyllä tämä sota alkoi jo vuonna 2014. Nyt tilanne paheni. Haluamme sanoa Suomelle ja koko Euroopalle, että Ukrainaa pitää auttaa.”
Tiesittekö muutama päivä sitten, että Venäjä hyökkää?
“Vaikea sanoa”, totesivat kumpikin. “Toivoa oli, mutta iso sota alkoi. Nyt on sota.”
