Lukuaika: 2 minuuttia

Yhdenvertaisuus ei toteudu koulutusjärjestelmässä

Tutkimusten mukaan korkeakoulutettujen lapset opiskelevat muista taustoista tulevia pidemmälle. Tietyillä aloilla, kuten juristien ja lääkärien keskuudessa, koulutus näyttää erityisen vahvasti periytyvän. Samaan aikaan on paljon koulutusaloja, jotka ovat segregoituneet sukupuolen mukaan. 

Jos tarkastellaan koulutusjärjestelmää intersektionaalisin linssein, petrattavaa löytyy sitäkin enemmän. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan erityisesti lähtökohdiltaan haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden ja ryhmien koulunkäynnin turvaamiseen on panostettava.

Sen sijaan että puhuisimme kuinka hyvin pojat tai tytöt pärjäävät koulussa, meidän pitäisi katsoa, miten tietyistä yhteiskunnallisista asemoinneista tulevat tytöt, pojat ja muut sukupuolet näkyvät ja pärjäävät koulujärjestelmässämme. Juopa alkaa syventyä myös maantieteellisesti; maaseudun ja kaupunkien oppismismahdollisuudet eroavat jo siinä, mitä valinnaisaineita mikäkin kylä, kaupunki ja kunta voi oppilailleen tarjota. 

Tutkija Sonja Kosusen mukaan kaupungeissa koulujen ja jopa luokkien välillä erot kasvavat oppimäärien välillä. Harrastukset, varallisuus ja yhteiskuntaluokka vaikuttavat valintoihin ja koulutuspolkuihin. Joidenkin tutkijoiden mukaan emme voi kohta puhua edes yhtenäisestä peruskoulusta.

Bipoc*- ja maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin kohdistuu piileviä ennakkoluuloja. Olemme lukeneet uutisista, kuinka maahanmuuttajataustaisia kympin tyttöjä ohjataan ammattikouluun heidän toiveistaan huolimatta. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on jopa viisinkertainen riski syrjäytyä kotimaiskielisiin verrattuna. 

Termi maahanmuuttajataustainen on hähmäinen ja epämääräisessä käytössä mutta tiedämme sen tarkoittavan yleensä näkyviin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Maahanmuuttajiksi luetaan helposti täällä syntyneet ja kasvaneet mustat tai ruskeat suomalaiset. Tiedän monia, jotka ihonvärin perusteella on ohjattu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus  -opetukseen tai islamin uskontotunneille. Kysymättä. Näitä oletuksia bipoc-nuoret joutuvat kohtaamaan jatkuvasti.

mainos

Koulut ja oppilaitokset ovat edelleen todella normatiivisia ja nostavat keskiöön tietyntyyppisiä ihmisiä. Se näkyy siinä, keitä on kuvattu koulun oppimateriaaleissa ja ketkä toimivat opettajina, rehtoreina, kuraattoreina, koulupsykologeina ja vahtimestareina. 

Ina Juvan ansiokas väitöskirja toi esiin, kuinka usein kiusatuksi joutuvat ne, jotka eivät kuulu normiin. Kun koulu pönkittää valtaväestöön kuuluvia, muut joutuvat marginaaliin ja jopa vieroksutuiksi. Itsellänikin on ollut koululuokassa oppilaita, jotka ovat halunneet suomalaistaa nimensä sulautuakseen paremmin joukkoon. 

Miten muutkin kuin keskiluokkaista valtaväestöä  edustavat saataisiin kokemaan, että heillä on arvonsa itsenään omilla nimillään ja heitä tuetaan ja kannustetaan samoin kuin muita? Siihen ei riitä pelkkä kiusaamisen vastainen toiminta. Siihen tarvitaan yhteiskuntataitoisemmat linssit.

Kirjoittaja on ruskea suomalainen, joka on tehnyt luokkanousun silloin, kun se oli vielä helpompaa.

*bipoc = black, indigenous, people of colour

Kommentoi Facebookissa
  • 9.9.2021
  • Kirjoittanut voima
  • Kuvat Caroline Suinner