”Koronapotilaita tulvi sairaalaan. Meidän piti valikoida raa’asti, ketkä pannaan hengityskoneeseen. Vanhempi kollegani osoitteli kiireessä: ’Ei tuota, ota tuo nuori, ei tuota. Ota tuo, hän on lääkäri ja voi palata töihin, jos selviää.'”
Yleislääkäri Pierina Echevarría kertoo koronaepidemian ensimmäisestä aallosta Perun pääkaupungissa Limassa.
”Lääkehappi loppui, suojavälineet loppuivat, teho-osastopaikat loppuivat. Näin potilaiden kävelevän sairaalaan omin jaloin ja lähtevän arkussa. Pohdin koko ajan, sairastunko itsekin”, Echevarría muistelee.
Latinalaisessa Amerikassa koronapandemia on ollut yksi tappavimmista. Perussa on tällä hetkellä maailman korkeimmat kuolleisuusluvut. Maan lääkäriliiton mukaan 400 lääkäriä on kuollut ja 13 000 on sairastunut koronaa vastaan taistellessaan. Työssään kuolleiden lääkäreiden kuvia ripustettiin rantakadulle muistoksi. Yksi heistä oli kuvassa näkyvä Luis Enrique Serna Lamas.
Rikkaat maat veivät rokotteet
Kesäkuussa Suomi rokottaa parikymppistä väestöään. THL arvioi, että 70 prosentin rokotekattavuus saavutetaan kesän aikana. Samaan aikaan maailman 29 köyhimmässä maassa vain 0,3 prosenttia väestöstä on rokotettu.
”Epätasa-arvo johtuu rikkaiden maiden terveyspolitiikasta”, akatemiatutkija Salla Sariola sanoo.
”Kyse on siitä, kenellä on oikeus tietoon. Koronarokotteilla on patentti eli lääkeyhtiöt salaavat niiden ’reseptin’, kuten tiedot vaikuttavasta aineesta, kehitysmenetelmistä ja valmistamisesta. Koronarokotteessa voi olla monia eri komponentteja, jotka on patentoitu.”
Kyse on immateriaalioikeuksien suojasta. Sariola yksinkertaistaa, miten lääketeollisuus toimii.
Lääkeyhtiö päättää kehittää laboratoriossaan uuden lääkkeen. Usein mukana on yhteistyökumppaneita kuten yliopistotutkijoita. Kehitystyö on yhtä aikaa tieteellistä tutkimusta ja liiketoimintaa. Yleensä yhtiö joutuu ottamaan yrittäjäriskin: jos lääke osoittautuu myöhemmin myyntikelvottomaksi, yritys kärsii tappiota. Jos lääke osoittautuu toimivaksi, yritys saa patentoida lääkkeen. Tämän jälkeen se voi myydä lääkettä yksinoikeudella ja saada siitä voittoa. Patentti on palkkio otetusta riskistä.
”Koronarokotteen kohdalla tilanne oli toisin. Lääkeyhtiöiden ei tarvinnut ottaa taloudellista riskiä, ne saivat lähes kaiken rahoituksen julkisista varoista.”
Pääosin länsimaisten veronmaksajien rahoilla kehitettiin nopeasti useita tehokkaita rokotteita. Aluksi Oxfordin yliopiston tutkijat halusivat julkistaa koronarokotteensa oikeudet vapaasti lääkevalmistajien käyttöön. Silloin rokotetta olisi voitu valmistaa eri puolilla maailmaa halpaan hintaan.
Näin ei kuitenkaan käynyt.
Bill ja Melinda Gatesin hyväntekeväisyyssäätiö on merkittävä toimija maailman rokotemarkkinoilla. Sillä oli paljon vaikutusvaltaa jo ennen koronaa, sillä se oli muun muassa Gavi-rokoteallianssin suurimpia rahoittajia. Säätiö rahoittaa myös rokotetutkimusta. Sen vuoksi Maailman terveysjärjestö luovutti sille valtaa myös koronarokoteneuvotteluissa. Asetelma ei ole ongelmaton.
Samalla kun Gatesin säätiö on tehnyt hyväntekeväisyyttä, se on investoinut miljardeja dollareita rokoteyhtiöihin, amerikkalainen The Nation -lehti paljastaa. Säätiön toiminta on monin osin salaista, joten tarkkoja tietoja ei ole: Gates ei ole valtion virkamies eikä hänen tarvitse vastata toimistaan julkisesti. Kuitenkin tiedetään, että säätiö pääsi neuvottelemaan Oxfordin rokotteen kehittäjien ja AstraZeneca-lääkeyhtiön kanssa. Sen jälkeen tutkijat päättivät myydä lisenssin yksinoikeudella AstraZenecalle.
AstraZenecan osakkeet kallistuivat pandemian aikana historiansa korkeimmalle tasolle. Talouslehti Forbes arvioi, että Gatesin henkilökohtainen omaisuus kasvoi pandemian aikana 10 miljardilla dollarilla. On mahdollista, että Gatesin säätiö hyötyi sopimuksesta, mutta tarkkaa tietoa ei ole eikä säätiö vastaa haastattelupyyntöihin.
AstraZenecan lisäksi muutkin lääkeyhtiöt pitivät immateriaalioikeudet itsellään ja keräsivät voitot. Rikkaat maat, Euroopan unioni ja Yhdysvallat etunenässä, antoivat tälle siunauksensa, koska ne saivat etuosto-oikeuden rokotteisiin. Sen jälkeen rokotteita myytiin niille maille, joilla oli varaa maksaa. Köyhimmät maat jäivät oman onnensa nojaan. Hyötyjiä ovat lääkeyhtiöiden osakkeenomistajat.
”Maailmassa vallitsee rokote-apartheid”, Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus lausui toukokuussa.
”Maailmassa vallitsee rokote-apartheid”, Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus lausui toukokuussa. Hän vetosi rikkaiden maiden päättäjiin, jotta nämä puuttuisivat rotuerottelua muistuttavaan epätasa-arvoon.
YK:n tilastojen mukaan alle kaksi prosenttia maailman kaikista rokoteannoksista on annettu Afrikan mantereella. Kanada pystyisi rokottamaan kansalaisensa viisi kertaa. Britannialla ja Euroopan unionilla on rokotteita kolme kertaa enemmän kuin ne tarvitsisivat. Yhdysvalloilla on vahvistettu 169 prosentin rokotekattavuus, joten se myy ylijäämää varakkaille latinoturisteille.
”Varaa matkasi nyt, pakettiin sisältyy Johnson & Johnsonin rokote”, perulainen Vacuna Travel -matkatoimisto mainostaa verkkosivuillaan. Tuhannella dollarilla pääsee Limasta Miamiin rokotettavaksi.
TRIPS-sopimus on ratkaisun avain
Rokotejakelun epätasa-arvo paranisi TRIPS-sopimusta muuttamalla. TRIPS-sopimus (Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights) säätelee yllä mainittuja immateriaalioikeuksia, muun muassa rokotepatentteja. Kehittyvät maat, Intia ja Etelä-Afrikka vaativat viime syksynä Maailman kauppajärjestö WTO:lta, että sopimusta pitäisi muuttaa. Niiden mukaan koronapatentit pitäisi väliaikaisesti vapauttaa. Jos rokotteiden kaavat julkistettaisiin, markkinoilla olisi enemmän kilpailua, hinnat laskisivat ja köyhilläkin mailla olisi varaa rokotteisiin.
Lääketeollisuus on vastustanut aloitetta. Bill Gates on vastustanut aloitetta. Rikkaat maat ovat vastustaneet aloitetta – Suomi joukossa Euroopan unionin mukana.
Sen sijaan rikkaat maat yhdessä Gatesin säätiön kaltaisten toimijoiden kanssa ovat perustaneet Covax Facility -rokoteohjelman. Humanitaarisen järjestelyn tarkoituksena oli taata rokotteita myös globaaliin etelään.
”Sopimus koostuu kuitenkin kahdesta osasta, joista ei juuri puhuta,” Sariola kertoo.
Ensimmäinen osa on suoraosto-oikeus. Vasta toisena tulee humanitaarinen sopimus.
”Rikkaat maat saavat oikeuden ostaa rokotteen ensin itselleen. Jos mitään jää jäljelle, ne lähetetään kehitysmaihin. Covaxin avulla Kanada sai rokotteita viisi kertaa enemmän kuin väestö tarvitsisi. Covax on humanitaarinen savuverho, jolla rikkaat maat yrittävät rauhoittaa omatuntoaan.”
Siksi käytännössä köyhät maat ovat saaneet erittäin vähän rokotteita Covaxin kautta.
Monet Latinalaisen Amerikan maat ovat tehneet sopimuksia Kiinan ja Venäjän kanssa.
Ei riitä, että koronan kaltaiseen käytännön ongelmaan keksitään tekninen ratkaisu kuten rokote. Taustalla oleviin hierarkkisiin valtasuhteisiin pitää puuttua.
Rokotehamstraus on vakava eettinen ongelma, mutta myöskään tautiopillisesti se ei ole järkevää, Sariola sanoo.
”Niillä alueilla, joille rokotteita ei ole saatu, kehittyy uusia, entistä vaarallisempia virusmutaatioita. Ne leviävät meillekin. Voi olla, että kehitetyt rokotteet eivät enää tehoakaan.”
”Niillä alueilla, joille rokotteita ei ole saatu, kehittyy uusia, entistä vaarallisempia virusmutaatioita. Ne leviävät meillekin. Voi olla, että kehitetyt rokotteet eivät enää tehoakaan.”
Samaan aikaan kun Sariola puhuu videopuhelua Suomessa, Latinalaisessa Amerikassa leviää Brasiliassa kehittynyt gammamuunnos. Se iskee potilaisiin, jotka ovat jo aiemmin sairastaneet koronan, minkä vuoksi sitä pidetään erityisen tappavana.
Mitä perulainen lääkäri Pierina Echevarría ajattelee rokotekattavuudesta?
”Lääketieteellisesti katsottuna on selvää, että ensin pitäisi rokottaa maailman riskiryhmiin kuuluva väestö. Vasta sen jälkeen olisi terveen ja nuoren väestön vuoro. Mutta kyse on politiikasta”, Pierina Echevarría sanoo.
”Kyse on nekropolitiikasta”, Sariola sanoo.
Valtaa käytetään tuottamaan kuolemaa. Nykyisellä rokotepolitiikallaan rikkaat maat tappavat köyhien maiden väestöä.
Avoin tieto auttaa
Pandemian hallinnassa kyse ei ole vain rokotteista. Koronapotilaita hoidetaan muillakin keinoin, esimerkiksi remdesiviiri-viruslääkkeellä. Niistäkin on maailmalla pulaa, koska immateriaalioikeuksia pantataan. Tämä on ristiriidassa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteen kanssa. Sen mukaan kaikilla pitäisi olla oikeus saada edullisia ja välttämättömiä lääkkeitä.
”Rakastan työtäni. Meitä valmisteltiin yliopistolla siihen, että lääkärin ammatti on rankka ammatti. Mutta en osannut kuvitella sotatilaa”, Echevarría kertoo.
Hän on työskennellyt yötä päivää julkisessa sairaalassa. ”Hoidin potilasta niillä lääkkeillä, joita oli saatavilla ja toivoin parasta”, hän kertoo. Hän on selvinnyt toistaiseksi, mutta sota jatkuu edelleen. Lentäväksi lauseeksi on muodostunut ”pelastukoon ken voi”. Kun globaalia solidaarisuutta ei ole, paikalliset kehittelevät omia ratkaisujaan.
OpenCovidPerú-verkkosivun perustaja Victor Sánchez on perulainen datatieteilijä, joka keräsi yhteen it-asiantuntijoita ja eri alojen ammattilaisia. He julkaisivat kaikille avoimen verkkosivun, joka hyödyntää hallituksen tietolähteitä. Avoin data tarkoittaa tietoa, jota on kertynyt julkishallinnolle tai yksityisille tahoille ja saatavissa kaikkien vapaaseen käyttöön.
”Pandemian alussa missään ei ollut saatavilla luotettavaa informaatiota. Julkisen sektorin digitalisaatio oli kesken. Kun syntyy tietotyhjiö, valeuutiset alkavat lentää. Sen vuoksi halusin perustaa avoimeen dataan perustuvan sivuston. Rahoitimme sivuston itse. Teemme tätä vapaaehtoistyönä”, hän kertoo. Nyt sekä toimittajat että hallitus käyttävät sivustoa virallisena tietolähteenään.
Sivu visualisoi tilastot helppolukuiseen muotoon: mikä on koronatilanne, missä myydään lääkehappea ja missä sairaalassa on jäljellä hengityskonepaikkoja.
”Uskon avoimeen dataan. Se hyödyttää koko yhteiskuntaa”, Victor Sánchez sanoo.
Aktivismi avoimen tiedon puolesta on auttanut ennen ja voi auttaa nyt. HIV-epidemian aikana kansanterveysaktivistit haastoivat Etelä-Afrikan valtion oikeuteen kansanterveysoikeuksien rikkomisesta. He voittivat. HIV:n hoidossa käytettävien antiretroviruslääkkeiden patentit avattiin pakkolisenssillä 2000-luvulla. Afrikan maihin saatiin sen jälkeen halpoja HIV-lääkkeitä.
Nyt eletään kriittisiä hetkiä. WTO keskustelee heinäkuussa TRIPS-sopimuksesta.
Presidentti Joe Bidenin johdolla Yhdysvallat on kääntynyt kannattamaan Intian ja Etelä-Afrikan aloitetta patenttien avaamisesta. Myös Bill Gates taipui julkisen arvostelun myötä. Euroopan parlamentti äänesti aloitteen puolesta. Neuvotteluissa Eurooppaa edustaa kuitenkin Euroopan komissio, ei parlamentti.
”Jos joku haluaisi vaikuttaa asiaan, nyt kannattaisi lobata komissiota”, Sariola sanoo.
Artikkeli on kolmas osa sarjaa, joka käsittelee 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on hyväksytty YK:n Agenda 2030:ssa.
