Lukuaika: 2 minuuttia

Agendalla planeetta Maa – 17 artikkelin sarjassa paneudutaan Agenda 2030 -tavoitteisiin

”Meneepäs osalla ihmisistä huonosti”, ajattelivat maailman johtajat uuden vuosituhannen kynnyksellä. He päättivät asettaa YK:n nimissä kahdeksan vuosituhattavoitetta, joiden oli määrä toteutua vuoteen 2015 mennessä. Vielä tuolloin ei tunnustettu ongelmien kietoutumista koko ihmiskuntaan, vaan ne nähtiin globaalin etelän probleemeina globaalin pohjoisen asemoituessa pelastajan rooliin. Osa tavoitteista saavutettiin. Esimerkiksi absoluuttinen köyhyys puolittui. Tämä tuskin lohduttaa ihmistä, joka jäi sinne köyhään puolikkaaseen.

Vuonna 2015 YK:ssa päätettiin tehdä jatkosuunnitelma planeetan ja ihmiskunnan turvaksi. Maailma oli muuttunut. Ilmastokriisi painoi päälle täydellä höyryllä. Ihmiset olivat heränneet luonnonkirjon köyhtymiseen. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vähenemisen tai lisääntymisen ymmärrettiin vaikuttavan kaikkeen ja kaikkiin. Syntyi Agenda 2030, joka sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Näillä eväillä maapallo ja sen kansat lähtivät seuraavalle 15-vuotiskaudelle kohti parempaa maailmaa. Oli hienoa, että nyt peili käännettiin meitä kaikkia kohti. Yhdessä me nousemme tai vajoamme.

Stockholm Resilience Centren ”hääkakkumalli” agendasta.

Stockholm Resilience Center on laatinut ”hääkakkumallin” agendasta. Se auttaa hahmottamaan tavoitteiden kiireellisyysluokan ja keskinäiset suhteet. Kakun pohjan muodostavat planetaariset reunaehdot. Jos ei ole palloa, ei ole meitäkään. Kakun keskikerros koostuu sosiaalisesta kestävyydestä. Kolmannessa kerroksessa kohtaavat neljä talouteen linkittyvää päämäärää, ja kirsikkana kakun päällä on suurin ja kaunein tavoite globaalista yhteistyöstä ja kumppanuudesta.

Niittymäki katsoo kameraan hieman hymyillen, taustalla vihreää.
Kirjoittaja Hanna Niittymäki. Kuva: Anna Miettinen

Suomen valtio toimi esimerkillisen ripeästi ja laati oman toimeenpano-ohjelmansa Agendalle jo 2017. Tavoitteet velvoittavat valtiota velvoittamaan toimijoitaan, kuten kuntia, yrittäjiä, koulutuksen järjestäjiä ja ihan meitä kaikkia.

Voimassa julkaistaan 17 artikkelin sarja vuosien 2021–22 aikana. Jokainen artikkeli luo katsauksen yhteen Agenda 2030 -tavoitteeseen. Miten lähestyä teemoja niin, että lukija ei lamaannu maailmantuskansa äärelle, vaan innostuu toimimaan kestävän tulevaisuuden puolesta?

YK:n agendaa on kritisoitu siitä, ettei se juurikaan kyseenalaista kapitalistista jatkuvaan talouskasvuun pohjaavaa maailmanjärjestystä. Ehdotan, että me kansalaiset kuitenkin kyseenalaistamme ja etsimme vaihtoehtoja. Parhaiten onnistumme yhdessä.

Lue ensimmäinen, köyhyyttä käsittelevä artikkeli täältä. Se on julkaistu Voimassa 3-4/2021.

Logo, jossa teksti "Agenda 2030" ja eri värisistä palikoista muodostuva ympyrä.

Agenda 2030 – 17 artikkelia kestävästä kehityksestä

Artikkelisarja käsittelee YK:n Agenda 2030:ssä vahvistettua 17 kestävän kehityksen tavoitetta:

1. Ei köyhyyttä, 2. Ei nälkää, 3. Terveyttä ja hyvinvointia, 4. Hyvä koulutus, 5. Sukupuolten tasa-arvo, 6. Puhdas vesi ja sanitaatio, 7. Edullista ja puhdasta energiaa, 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, 9. kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja, 10. Eriarvoisuuden vähentäminen, 11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt, 12. vastuullista kuluttamista, 13. Ilmastotekoja, 14. Vedenalainen elämä, 15. Maanpäällinen elämä, 16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta ja 17. Yhteistyö ja kumppanuus.

Agendan toteutumista seurataan erilaisilla indikaattoreilla.

Voiman artikkelisarjan tavoitteena on edistää kriittistä medialukutaitoa, siksi artikkeleissa käsitellään erityisesti median roolia kestävän kehityksen edistämisessä. Artikkelit tulevat osaksi Tieto, tunteet ja toiminta – Agenda 2030 koulussa ja mediassa -hankkeen opetusmateriaaleja. Hanketta koordinoi BMOL eli Biologian- ja maantieteenopettajien liitto ja rahoittaa ulkoministeriö.

Kommentoi Facebookissa