”Meneepäs osalla ihmisistä huonosti”, ajattelivat maailman johtajat uuden vuosituhannen kynnyksellä. He päättivät asettaa YK:n nimissä kahdeksan vuosituhattavoitetta, joiden oli määrä toteutua vuoteen 2015 mennessä. Vielä tuolloin ei tunnustettu ongelmien kietoutumista koko ihmiskuntaan, vaan ne nähtiin globaalin etelän probleemeina globaalin pohjoisen asemoituessa pelastajan rooliin. Osa tavoitteista saavutettiin. Esimerkiksi absoluuttinen köyhyys puolittui. Tämä tuskin lohduttaa ihmistä, joka jäi sinne köyhään puolikkaaseen.
Vuonna 2015 YK:ssa päätettiin tehdä jatkosuunnitelma planeetan ja ihmiskunnan turvaksi. Maailma oli muuttunut. Ilmastokriisi painoi päälle täydellä höyryllä. Ihmiset olivat heränneet luonnonkirjon köyhtymiseen. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vähenemisen tai lisääntymisen ymmärrettiin vaikuttavan kaikkeen ja kaikkiin. Syntyi Agenda 2030, joka sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Näillä eväillä maapallo ja sen kansat lähtivät seuraavalle 15-vuotiskaudelle kohti parempaa maailmaa. Oli hienoa, että nyt peili käännettiin meitä kaikkia kohti. Yhdessä me nousemme tai vajoamme.
Stockholm Resilience Center on laatinut ”hääkakkumallin” agendasta. Se auttaa hahmottamaan tavoitteiden kiireellisyysluokan ja keskinäiset suhteet. Kakun pohjan muodostavat planetaariset reunaehdot. Jos ei ole palloa, ei ole meitäkään. Kakun keskikerros koostuu sosiaalisesta kestävyydestä. Kolmannessa kerroksessa kohtaavat neljä talouteen linkittyvää päämäärää, ja kirsikkana kakun päällä on suurin ja kaunein tavoite globaalista yhteistyöstä ja kumppanuudesta.
Suomen valtio toimi esimerkillisen ripeästi ja laati oman toimeenpano-ohjelmansa Agendalle jo 2017. Tavoitteet velvoittavat valtiota velvoittamaan toimijoitaan, kuten kuntia, yrittäjiä, koulutuksen järjestäjiä ja ihan meitä kaikkia.
Voimassa julkaistaan 17 artikkelin sarja vuosien 2021–22 aikana. Jokainen artikkeli luo katsauksen yhteen Agenda 2030 -tavoitteeseen. Miten lähestyä teemoja niin, että lukija ei lamaannu maailmantuskansa äärelle, vaan innostuu toimimaan kestävän tulevaisuuden puolesta?
YK:n agendaa on kritisoitu siitä, ettei se juurikaan kyseenalaista kapitalistista jatkuvaan talouskasvuun pohjaavaa maailmanjärjestystä. Ehdotan, että me kansalaiset kuitenkin kyseenalaistamme ja etsimme vaihtoehtoja. Parhaiten onnistumme yhdessä.
Lue ensimmäinen, köyhyyttä käsittelevä artikkeli täältä. Se on julkaistu Voimassa 3-4/2021.
