Pääkirjoitus
Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Pääkirjoitukset ottavat kantaa ja johdattavat lukijat numeron pariin.
Sormeni näppäilevät tätä tekstiä Etelä-Amerikan mantereella, keskellä kylmintä talvea. En ole saanut koronarokotusta, mutta kaikki tuttuni kesäisessä Suomessa ovat.
Terveydenhuoltojärjestelmä täällä on romahtanut, joten tuntuu turhalta käyttää kypärää pyöräillessä, eletäänhän muutenkin riskejä ottaen. Tunnen rokoteapartheidin omassa lihassani.
Heinäkuussa WTO:ssa käsitellään TRIPS-sopimusta, joka on pääsyy koronarokotteiden jakelun epätasa-arvoon. Alle kaksi prosenttia maailman kaikista rokoteannoksista on annettu Afrikan mantereella, ja Kanada voisi rokottaa väestönsä viisi kertaa. Rikkaat maat, kuten Suomi, eivät ole halunneet avata rokotepatentteja (ks. s. 27), mikä tuottaa kuolemaa globaalissa etelässä. Tieto luo kiusallisen varjon heinäkuun helteisiin, jolloin Suomen mediataloilla on pulaa uutisista.
Rokotenationalismi voi kääntyä lopulta myös rikkaita vastaan. Niissä köyhissä maissa, joissa suurinta osaa väestöstä ei ole vielä rokotettu, syntyy uusia, yhä aggresiivisempia virusmuunnoksia. Ne kulkeutuvat myös länsimaihin, jolloin kukaan ei ole turvassa.
Suomi on yksi ratas uuskolonialismin rakenteissa. Syrjivä logiikka toimii myös yhteiskuntamme sisällä: ukrainalaiset matalapalkkatyöläiset keräävät mansikat pelloiltamme vailla sosiaalisten turvaverkkojen suojaa (ks. s. 12). Tämä on hyvinvointivaltion globaali kilpailustrategia, tutkijat sanovat.
Heräsikö vitutus?
Voima-lehden riippumattoman journalismin tarkoituksena on tuoda tietoa, joka joskus myös liikuttaa tunteita. Jos tieto lisää tuskaa, on hyvä pitää mielessä bolivialaisen anarkofeministi Maria Galindon sanat. Hänen mukaansa markkinalogiikalla toimivan yhteiskunnan viestintästrategia vääristää ajattelua. Kapitalismi toistelee, että protesti on epämukavaa, kannattaisi välttää aktivismia ja keskittyä shoppailemaan kaikkea kivaa. Galindon mukaan tämä on harhaa, oikeasti kamppailu on hauskaa.
Vähintä, mitä rikkaan maan kansalainen voi kesälomallaan tehdä, on hankkia tietoa valtasuhteista, yhdysvaltalainen kielitieteilijä ja filosofi Noam Chomsky sanoo. Ymmärryksen kasvettua riippuu kunkin omasta moraalitajusta, ryhtyykö toimimaan vai ei.
Kirjoittaja on Voima-lehden toimittaja. Hän kirjoittaa tietokirjaa aktivismista Latinalaisessa Amerikassa.
PS. Harkitse, voisitko tukea kriittistä journalismia ryhtymällä Voiman tilaajaksi. Riippumattomat tutkimukset osoittavat, että voimaharjoittelu kirkastaa ajattelua. Lehden vuositilaus on elokuun loppuun kesäalennuksessa: 10 numeroa 29 eurolla (norm. 39 e).
