Lukuaika: 2 minuuttia

Ministeriö korjaili ministerin väitteitä maatalouden ilmastopäästöistä

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti 31. elokuuta maatalouden päästövähennyksistä EU:n maatalouspolitiikan kaudelle 2023–27 Suomen kansallisessa suunnitelmaehdotuksessa.  Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) väitti Suomen CAP-suunnitelman (EU:n maatalouspolittisen suunnitelman) tuovan lähes miljoonan tonnin eli noin viiden prosentin vuotuiset päästövähennykset Suomen ruoantuotantoon.

”Tämä on ihan kova juttu ja toivottavasti myös muuttaa keskustelua maatalouden päästöistä, jota on käyty julkisuudessa melko hatarin pohjin”, Leppä kertoi STT:n mukaan.

EU:n tilintarkastustuomioistuin oli esittänyt päästövähennystavoitteita, koska ohjelmakaudella koko unionissa on käytetty 100 miljardia euroa ympäristötoimiin, joilla päästöt eivät ole vähentyneet. Kotimainen maatalous perustuu EU:n maataloustukeen ja poikkeuslupaan maksaa kansallisia tukia sen lisäksi. Tukien varmuus on uhattuna, kun ilmastopäästöjä ei ympäristötuesta huolimatta ole saatu laskuun.

Ministeriö korjasi tiedotettaan

Maa- ja metsätalousministeriö kuitenkin korjasi tiedotteen ilmastoväitteet verkkosivuilleen 7. syyskuuta. Päivitetyn tiedotteen mukaan päästöt eivät vähenekään. Vain päästöjen kasvu hidastuu tulevaisuudessa verrattuna siihen, että jatkettaisiin nykyisen CAP-kauden tukitoimenpiteillä: raivattaisiin soita ja metsiä pelloiksi 4000 hehtaaria vuodessa päästöjä kasvattaen.

Uuden kauden tukien arvioidaan kannustavan raivaamaan vain 2200 hehtaaria uusia peltoja vuosittain. Päästölähteitä muodostuisi edelleen lisää, tosin vähemmän kuin jos turvepellonraivaus jatkuisi entisellään.

Turvepeltojen päästöt kattavat yli puolet koko Suomen maatalouden päästöistä, vaikka ne ovat peltoalasta vain kymmenesosan. Maatalouden päästöt jatkavat siis kasvuaan Suomen CAP-luonnoksen mukaisilla toimilla, vaikka ministeri puhui jättiharppauksesta ympäristötoimissa.

mainos

Helsingin Sanomien haastattelussa 25. syyskuuta Leppä sanoi, että maatalouden tärkein ilmastotoimi on alan kannattavuuden parantaminen. Hän korosti tutkimustiedon tarvetta ennen päästövähennyksiä.

Tietoa on ja keinot tunnetaan

Ilmastotiekartan julkaisseen MTK:n mukaan tiloilla on tuhansia asioita, joita voi tehdä paremmin, kunhan viljelijät vain saavat ohjeet, mikä on tehokkainta.

”Ilmastopäästöjen kääntämisellä laskuun on kiire juuri nyt. Parhaat käytännöt tiedetään jo hyvin. Maataloudessa voitaisiin ottaa tavoitteeksi nykyisten 15 megatonnin päästöjen nollaaminen eli hiilineutraalius jo vuonna 2030 ja viiden megatonnin hiilensidonta 2035”, sanoo maanviljelijä ja tutkija Juuso Joona Tyynelän tilalta Joutsenosta.

”Keinoina meillä on jo hiiltä sitova uudistava viljely, monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys ja vajaatuottoisten turvepeltojen ennallistaminen sekä kosteikkoviljely. Maataloustuotantoa ei tarvitse ajaa alas, paremmat aidosti vaikuttavat viljelykäytännöt pitää vain saada leviämään tukien kannustimia muuttamalla.”

”Huoltovarmuuden kannalta hiiltä sitovat kuohkeat pellot typensitojakasveineen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat monin verroin tärkeämpiä kuin tuontipanoksiin, kuten venäläisiin lannoitteiden raaka-aineisiin nojaava vallitseva viljelytapa. Pinta-ala- ja tuotantotukien sijaan maanviljelijöitä tulisi kannustaa tulosperusteisilla ja hyvin kohdennetuilla tuilla monimuotoisuuden, ilmaston ja vesien tilan parantamiseen”, Joona ehdottaa.

Kommentoi Facebookissa