Lukuaika: < 1 minuutti

Gini-kerroin on suosituin mittari tuloeroja mitatessa, mutta voiko siihen luottaa? Toinen menetelmä antaa synkemmän kuvan Suomesta.

Juha Sääski: Yksityiskohta teoksesta Elämänhallintaa, öljy kankaalle, 140 x 190 cm, 2017

Voima-talous-logo: Talous-tekstin O-kirjaimen sisällä teksti "Voima".

Artikkeli on julkaistu Voiman visionäärisessä talousliitteessä.

Ensimmäinen Voima-talous julkaistiin Voiman 5/2021 välissä ja Issuussa.

Löydät muut verkkosivuillamme julkaistut talousliitteen artikkelit täältä.

Usein kuulee väitettävän, että Suomessa tuloerot eivät ole enää kasvaneet 2000-luvulla. Artikkelissamme Marja Riihelän kanssa osoitamme tuloerojen kasvaneen Suomessa 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007 asti ja pienen notkahduksen jälkeen jääneen taantuman aikana uudelle korkeammalle tasolle.

Viime vuosina tuloerot ja erityisesti ylimmät tulo-osuudet ovat lähteneet taas kasvuun.

Tuloeroja voidaan mitata useilla eri mitoilla. Jostakin syystä suosituimpana mittana on pysynyt suhteellisia tuloeroja mittaava Gini-kerroin. Se asettaa pienen painon muutoksiin ylimmissä tuloissa. Suomessa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet juuri ylimmissä tuloissa.

Tilastokeskuksen tulonjakoaineistosta puuttuu juuri suurituloisten tuloja. Siellä ei ole tietoa yritysten jakamattomista voitoista. Emme tiedä, miten yrityksen tulo on tältä osin kohdistunut sen omistajille. Samoin sieltä puuttuu vakuutuskuorissa olevat tulot. Näin ollen eri tuloeromitat, muutkin kuin Gini-kerroin, aliarvioivat tuloeroja.

Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty kollegoineen kehitti menetelmän, jolla voidaan korjata puuttuvien tulojen ongelmaa. Siinä kansantulo muunnetaan jakaumaksi. Tällä menetelmällä WID-tietoarkisto on arvioinut tulo-osuuksien kehitystä eri maissa. Näin tulo-osuus on helppo ymmärtää, toisin kuin abstraktin Gini-kertoimen avulla.

Osoittautui, että Pohjoismaista juuri Suomessa ylimmän tulokymmenyksen tulo-osuus kaikista veron jälkeisistä tuloista on ollut suurin, 26,9 %, vuonna 2018. Viimeisten 30 vuoden aikana se on myös Suomessa kasvanut eniten. Alimman 50 prosentin tulo-osuus, 30 %, on taas Suomessa pienin Pohjoismaista.

On yllättävää, että Britanniassa ylimmän kymmenyksen alimman 50 prosentin tulo-osuudet ovat nyt likipitäen samoja kuin Suomessa. Lisäksi Britanniassa ylimmän kymmenyksen osuus on nyt lähes sama kuin se oli 30 vuotta sitten. Tuolle tasolle se nousi lyhyessä ajassa 1980-luvulla Margaret Thatcherin hallituksen aikana, kun verotuksen progressiivisuutta reippaasti vähennettiin. Suomessa verotuksen progressiivisuus taas väheni voimakkaasti 1990-luvulla, jonka seurauksena ylimmän yhden prosentin tulo-osuus kaksinkertaistui lyhyessä ajassa.

Suomessa on vähätelty tuloeroja väittämällä niiden olevan edelleen maailman pienimpiä. Yleensä vähättelijät vetoavat jonkin vuoden Gini-kertoimeen. WID:n tulokset kertovat kuitenkin aivan toista.

Kirjoittaja on taloustieteen professori emeritus.

Kommentoi Facebookissa
  • 18.6.2021
  • Kirjoittanut voima
  • Kuvat Juha Sääski