Lukuaika: < 1 minuutti

Alustatalous on osa yhteiskunnallista vallankäyttöä. Siksi markkina- ja yksilökeskeistä näkökulmaa tulee laajentaa.

Juha Sääski: Keskeneräinen työmaa, öljy kankaalle, 195 x 150 cm, 2017-2018

Voima-talous-logo: Talous-tekstin O-kirjaimen sisällä teksti "Voima".

Artikkeli on julkaistu Voiman visionäärisessä talousliitteessä.

Ensimmäinen Voima-talous julkaistiin Voiman 5/2021 välissä ja Issuussa.

Löydät muut verkkosivuillamme julkaistut talousliitteen artikkelit täältä.

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2020 kaksi odotettua alustataloutta käsittelevää lakialoitetta. Vaikka aloitteet ovat kansainvälisiä edelläkävijöitä, niiden näkökulma alustatalouteen on kapea.

Molemmat aloitteet käsittävät alustatalouden markkinoiden sisällä tapahtuvana ilmiönä. Digitaalisten markkinoiden aloite (Digital Markets Act) näkee alustatalouden uhkana tehokkaalle kilpailulle. Digitaalisten palvelujen aloite (Digital Services Act) käsittelee alustataloutta erityisesti uhkana kuluttajien oikeuksille. Nämä eivät kuitenkaan käsittele alustatalouden poikkeuksellisia piirteitä ja laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Viime vuosina alustatalouden on usein kuvattu olevan uhka yksilöiden itsemääräämisoikeudelle. Harvardin kauppakorkeakoulun emeritaprofessorin Shoshana Zuboffin popularisoiman ’valvontakapitalismin’ ytimessä on väite, jonka mukaan alustojen massadatan kerääminen ja sen analysointiin käytettävät koneoppimisalgoritmit mahdollistavat käyttäjien alitajuisen manipuloinnin. Tämä nähdään perustavanlaatuisena uhkana yksilöiden autonomialle. Näistä manipulointikyvyistä on kuitenkin vain vähän todisteita. Vaikka alustayritykset ylläpitävät näitä mielikuvia mielellään, hienostuneimmatkaan algoritmit eivät todellisuudessa ole onnistuneet kesyttämään ihmisluonnon monimutkaisuutta. Huonosti kohdentuneet mainokset ja videosuositukset toimivat liki päivittäisenä muistutuksena mainospuheiden ja todellisuuden välisestä erosta.

Markkinoiden pelisääntöjen tai yksilöiden itsemääräämisoikeuden lisäksi alustatalous tulisi nähdä laajempana yhteiskunnallisena kysymyksenä. Vaikka huolestuttavimmat väitteet mielenhallinta kyvyistä ovat liioiteltuja, alustatalouden uutuudenviehätyksen alta paljastuu perustavanlaatuisia rajanvetoja julkisen ja yksityisen vallankäytön, omistajuuden sekä taloutta ohjaavien arvojen luonteesta.

Kenellä on legitimiteetti asettaa alustojen pelisäännöt? Miten alustoista seuraaviin vahvoihin taloudellisiin riippuvuussuhteisiin tulee suhtautua? Kuka omistaa alustoilla kerätyn datan ja siitä seuraavat oivallukset? Millaisten arvojen pohjalta tehdään valinnat alustatalouden tuomien hyötyjen ja muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä?

Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää markkina- ja yksilökeskeisten näkökulmien korvaamista kokonaisvaltaisemmilla yhteiskunnallisilla katsantokannoilla.

Kirjoittaja on tutkinut pro gradussaan alustafirmojen säätelyä Euroopan unionissa.

Kommentoi Facebookissa
  • 10.6.2021
  • Kirjoittanut voima
  • Kuvat Juha Sääski