Saudi-Arabia on maailman suurin öljynviejä yli kymmenellä miljoonalla barrelilla päivässä. Maa on myös islamin kehto ja kiistelty keskus. Maan lippuun kirjoitettu muslimien uskontunnustus šahada viestii maailman 1,8 miljardille muslimille, että Saudi-Arabia on kahden pyhän paikan suojelija. Maassa on sekä Mekka – profeetta Muhammedin syntymäkaupunki, jota kohti islaminuskoiset rukoilevat – että Medina, joka puolestaan on Muhammedin viimeinen leposija.

Öljystä saadut valtavat taloudelliset resurssit vahvistavat kuningaskunnan uskonnollisten johtajien asemaa uskovaisten yhteisön (umma) keskuudessa. Monarkia on tietoinen myös siitä, että sen tulee olla varuillaan pyhien paikkojen vartijana. Siksi he näkevät kovasti vaivaa pyhiinvaellusten sujuvuuden ja turvallisuuden eteen. Logistiikan, terveyden ja turvallisuuden haasteet ovat mittavia.

Vuosittain kahdesta kolmeen miljoonaa muslimia suorittaa hadžin, islamin viidennen ja viimeisen peruspilarin. Pyhiinvaellus on pakollinen kerran elämässä kaikille terveille muslimeille, joilla on siihen varaa. Hadž kestää viisi päivää islamilaisen kuukalenterin viimeisenä kuukautena. Pyhiinvaellus on muslimin elämän ylistys ja se pesee kaikista synneistä. Se on myös tilaisuus kohdata eri maiden muslimeja ja pitää yllä yhteisöllisyyttä.

Vuosittain hadž tuo Saudi-Arabialle keskimäärin 10–15 miljardin dollarin tulot.(1) Tämän lisäksi Mekassa käy noin 8 miljoonaa vapaaehtoista omra-pyhiinvaeltajaa, jotka tuovat maahan 4–5 miljardin vuositulot. Omran voi tehdä milloin vaan paitsi hadžin aikaan, ja erityisen suosittua se on ramadanin aikana.

Mekan kauppa- ja teollisuuskamarin mukaan 25–30 prosenttia kahden pyhän kaupungin yksityisen sektorin tuloista tulee pyhiinvaelluksista. Polttoaineen myynti on ainoa sektori, joka tuo valtiolle enemmän tuloja kuin pyhiinvaellukset. Vuonna 2018 arvioitiin, että pyhiinvaellukset toisivat Saudi-Arabialle seuraavien viiden vuoden aikana 150 miljardin dollarin tulot. Tavoitteena on näiden tulojen lisääminen.

Kruununprinssi Mohammed bin Salmanin aloitteesta kuningaskunnan talouden monipuolistamiseen tähtäävän suunnitelman kirjoittaneet asiantuntijat toivovat, että vuoteen 2030 mennessä omraan osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa henkilöä. Raportin mukaan ”uskonnollinen matkailu on kestävä vaihtoehto Saudi-Arabialle”, kun maa vaikuttaa menettäneen asemaansa öljynhinnan vakauttajana.(2)

Luksuksen ja pikaruoan opetuslapset

Saudi-Arabian liike-elämän edustajat toivovat vuodesta 1988 voimassa olleiden valtiokohtaisten pyhiinvaeltajakiintiöiden poistamista. Viranomaiset eivät ole tähän suostuneet, mutta tekevät kuitenkin voitavansa pyhiinvaeltajien määrän kasvattamiseksi. Tätä silmällä pitäen Mekkaa uudistetaan jatkuvasti.

Saudi-Arabian investointirahasto, joka hallinnoi 230 miljardin dollarin sijoituksia, on rahoittanut kaupungissa massiivisia infrastruktuurihankkeita ihmismassojen vastaanottamiseksi. Lentomatkailun ansiosta pyhiinvaeltajien määrä on noussut vuosien 1950 ja 2017 välillä viidestäkymmenestä tuhannesta kymmeneen miljoonaan, ja tämä on johtanut myös ennennäkemättömiin onnettomuuksiin ja tuhansiin kuolemiin.

Mekka on mullistunut täysin. Satatuhatta hotellihuonetta, seitsemänkymmentä laaturavintolaa, viisi helikopterikenttää ja valtavia leirintäalueita, joissa vaatimattomammat pyhiinvaeltajat voivat majoittua teltoissa. Kaupunki on muuttunut puuttomaksi betoniviidakoksi, joka on täynnä nostokurkia ja pilvenpiirtäjiä. Kaiken keskellä on pyhistä pyhin Kaaba. Kuusikymmentä tunnelia yhdistää Mekan muihin pyhiinvaelluskohteisiin.

Pyhä kaupunki muistuttaa enemmän ”Disneylandin ja Las Vegasin yhdistelmää”(3) kuin Lähi-idän muita kaupunkeja. Marokkolainen antropologi Abdellah Hammoudi vahvistaa kaupungin muodonmuutoksen olevan erityisen ruma ”groteskien lasisten ja teräksisten rakennusten häilyessä hienostuneen ja kulissimaisen välillä”.

Miljoonia kävijöitä vastaanottavan Kaaban ja Masjid al-Haramin suurmoskeijan ympärillä on vain 40-kerroksisia loistohotelleja, luksusmerkkien kauppoja ja pikaruokaloita. Kulttuurille ei ole jätetty mitään sijaa. Kuningas Abdelaziz Ibn Saud vallattua kaupungin vuonna 1924 wahhabiittien ikonoklastisen raivon (ikonoklastismi = uskonnollisten tai muiden pyhinä pidettyjen kuvien, symbolien ja muistomerkkien tuhoaminen tai niiden esittämisen kielto) seurauksena kaupungin historiasta kertovia rakennuksia ei ole käytännössä enää lainkaan jäljellä.

Tuholta ei ole säästynyt edes profeetan synnyinkoti, jonka paikalla on pysäköintialue, eikä hänen ensimmäisen puolisonsa Khadijan synnyinkoti, jonka paikalla on käymälöitä. Ilmastoon erityisen hyvin sopiva perinteinen arkkitehtuuri on jyrätty ruman betonin ja hurisevien ilmastointilaitteiden tieltä. Tässä ympäristössä hadžista, joka sanana tarkoittaa vaivannäköä, puuttuu uskonnollinen, hengellinen ja historiallinen painoarvo, ja siitä on tullut mekaaninen rituaali ja kutsu ostoksille.

Jatkuvat työmaat tuovat myös mukanaan tulvien, pohjaveden saastumisen ja ympäristön tuhoutumisen riskin. Vuoden 2012 pyhiinvaelluksen aikaan tehdyssä tutkimuksessa kaupungin moottoriteillä, tunneleissa ja liittymissä mitattiin hyvin korkeita pitoisuuksia otsonia, häkää, bentseeniä ja muita myrkyllisiä pakokaasuja, jotka olivat peräisin ajoneuvoista ja CFC-12-yhdisteitä käyttävistä ilmastointilaitteista.(4) Pyhiinvaeltajan on siis pakko kulkea kemikaalisumussa äärimmäisen ruuhkaisilla väylillä, jotka johtavat suurmoskeijalta kolmen pakollisen etapin kautta Arafat-vuorelle 20 kilometriä kaupungista itään.

”Ajoneuvot Minassa [hadžin pakollinen rituaalipaikka viisi kilometriä Mekan ulkopuolella] päästävät huippusesongin aikaan päivittäin kahdeksankymmentä tonnia pakokaasuja. Suurin osa pyhiinvaeltajista käyttää enemmän aikaa yskimiseen kuin rukoiluun. Pakokaasujen, kuumuuden ja uupumuksen haitallisuus on ilmeistä: olen nähnyt ihmisten pyörtyvän ja kuolevan”, kirjoittaa englantilais-pakistanilainen kirjailija ja tutkija Ziauddin Sardar, joka työskentelee Jeddassa sijaitsevassa Hajj Research Centre -tutkimuslaitoksessa.(5)

Sardar on tutkinut pyhiinvaellusten logistisia ongelmia ja ratkaisuja niiden helpottamiseksi. Tutkimuskeskuksen suosituksia ei ole varoituksista huolimatta ikinä otettu huomioon. Vaikka hänen mukaansa nykyisen kehityksen myötä pyhän kaupungin kauneus ja ajattomuus katoavat.

Valtava taloudellinen taakka

Hadž on myös valtava taloudellinen haaste ulkomaisille pyhiinvaeltajille. Keskimäärin 5 000–8 000 euroa maksava matka pakottaa monet pyhiinvaeltajat raskaisiin taloudellisiin uhrauksiin, vaikka islam kieltää velkaantumisen pyhiinvaelluksen takia. Joskus valtiot tukevat osaltaan matkaa, mutta suurin osa kuluista jää pyhiinvaeltajan omalle kontolle.

Nigeriassa, kuten monissa muissakin muslimimaissa, minimipalkan vaatimattomuus (30–75 dollaria) estää suurta osaa väestöstä suunnittelemasta pyhiinvaellusta, ja tämä aiheuttaa turhautumista ja raivoa viranomaisia kohtaan. Tunisiassa islamologi Badri Madani kritisoi hadžin korkeita kustannuksia huhtikuussa 2020. Hänen mielestään koulujen ja sairaaloiden kunnossapito olisi tärkeämpää kuin pyhiinvaellus tai moskeijoiden rakentaminen.(6)

Ranskassa keskimäärin 25 000 henkilöä hakee vuosittain viisumia Mekkaan, mutta maassa on vain noin kuutisenkymmentä Saudi-Arabian viranomaisten valtuuttamaa matkatoimistoa, joiden kautta pyhiinvaellusluvan voi saada. Nämä hyödyntävät surutta monopoliasemaansa, samalla kun huijarit hyötyvät surutta niistä, jotka eivät ole saaneet viisumia laillisten väylien kautta.(7)

Hadž aiheuttaa myös diplomaattisia jännitteitä. Saudi-Arabia voi yksipuolisella päätöksellä pienentää sellaisten maiden lupakiintiöitä, jotka eivät jaa sen näkemyksiä. Tilannetta ovat kritisoineet Turkki ja Iran sekä Indonesia ja Malesia, jotka ovat joutuneet näiden supistusten kohteeksi. Ne ovat säännöllisesti ehdottaneet eräänlaisen muslimien Vatikaanin perustamista, jotta saudien ukaaseilta vältyttäisiin.

Mohamed Larbi Bouguerra on tieteentekijä, Tunisian Beït Al-Hikman tiede-, kirjallisuus, ja taideakatemian jäsen (Carthage).

Tragedioiden sarja

Islamin pyhä kaupunki on ollut tuhoisien onnettomuuksien näyttämönä vuodesta 1975 lähtien.

joulukuuta 1975. Kaasupullon räjähdyksestä alkunsa saanut valtava tulipalo tappoi 200 henkeä Mekan lähellä pyhiinvaeltajien leirintäalueella.

marraskuuta 1979. Sadat raskaasti aseistetut fundamentalistit Saudi-Arabiasta ja Egyptistä linnoittautuivat kahdeksi viikoksi suurmoskeijaan. Saudihallinto sai uskonoppineilta tuomion (fatwa) voimankäytöstä pyhäkössä ja se kutsui amerikkalaiset ja ranskalaiset joukot apuun. Virallisen selonteon mukaan yhteenotoissa kuoli 244 henkeä (117 valtaajaa, 127 turvallisuusjoukkojen edustajaa) ja 600 loukkaantui.

heinäkuuta 1987. Saudijoukot vastustivat iranilaisten pyhiinvaeltajien mielenosoitusta, kun nämä pyrkivät politisoimaan pyhiinvaelluksen ja paheksuvat Saudi-Arabian läheisyyttä Yhdysvaltoihin. Virallisten laskujen mukaan 402 henkilöä kuoli, näistä 275 iranilaista.

heinäkuuta 1989. Kaksoisiskussa suurmoskeijan ulkopuolella loukkaantui 16 ihmistä. Kuusitoista kuwaitilaista shiiamuslimia tuomittiin murhasta ja heidät teloitettiin viikkoa myöhemmin.

heinäkuuta 1990. Nykyajan pahimmassa onnettomuudessa 1 426 pyhiinvaeltajaa kuoli valtavassa tungoksessa Minan tunnelissa, joka on pyhiinvaeltajien pakollinen kohde. Suurin osa kuolleista oli aasialaisia.

toukokuuta 1994. Tungos väkijoukossa Minassa aiheutti 270 pyhiinvaeltajan kuoleman.

huhtikuuta 1997. Tulipalo pyhiinvaeltajien teltassa Minassa johti 343 henkilön kuolemaan ja yli 1 500 loukkaantumiseen. Telttoja ei ollut palosuojattu ja raju tuuli sai tulen riistäytymään.

huhtikuuta 1998. Tungos väkijoukossa Minassa tappoi 118 pyhiinvaeltajaa ja 180 loukkaantui.

maaliskuuta 2001. Tungos väkijoukossa Minassa tappoi 35 pyhiinvaeltajaa hadžin viimeisenä päivänä.

helmikuuta 2004. Väkijoukon paine tappoi 250 pyhiinvaeltajaa Minassa ja satoja loukkaantui, seremonioiden viimeisenä päivänä.

tammikuuta 2006. Hadžin aattona kahdeksankerroksinen rakennus romahti suurmoskeijan läheisyydessä ja tappoi 73 henkeä.

tammikuuta 2006. Tungos väkijoukossa Minassa tappoi yli 360 henkeä pyhiinvaeltajien kivittäessä paholaista.

syyskuuta 2015. Pyhiinvaelluksen alussa huono sää sai nosturin romahtamaan suurmoskeijan työmaalla. Viralliset luvut olivat 107 kuollutta ja 400 loukkaantunutta.

syyskuuta 2015. Tungos väkijoukossa Minassa tappoi useita satoja pyhiinvaeltajia (virallisesti yli 700) ja satoja loukkaantui.

Viitteet

1. Paul Cochrane, ”The economics of the hajj”, Accounting and Business Magazine, Glasgow, heinäkuu 2018.
2. Ks. Sadek Boussena, ”Pétrole, accord et désaccords”, LMD 6/2020.
3. Ziaudddin Sardar, ”The destruction of Mecca”, The New York Times, 30.9.2015.
4. ”Air quality in Mecca and surrounding holy places in Saudi Arabia during hajj: Initial survey”, Environmental Science & Technology, n° 48, Washington, DC, 2014.
5. Ziauddin Sardar, Histoire de La Mecque. De la naissance d’Abraham au XXI siècle, Payot, Pariisi, 2015.
6. Siyassi.tn (arabiaksi), 22. heinäkuuta 2020.
7. ”Le grand laisser-faire du marché du hajj en France”, Orient XXI, 13.8.2019.