Rovaniemen hovioikeus piti voimassa toimittaja Johanna Vehkoon tuomion oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta. Tuomio annettiin Vehkoon yksityisestä, rajatulle ystäväpiirille julkaisemasta Facebook-kirjoituksesta, jossa hän nimitti Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsipelleksi.
Vehkoon kirjoitusta edelsi se, että Lokka ilmoitti sosiaalisessa mediassa jaetulla videolla suunnitelmastaan mennä kuvaamaan tilaisuutta, jossa Vehkoon oli määrä kertoa kirjastaan. Lokka aikoi esiintyä tilaisuudessa Kansan Uutisten toimittajana.
Kyseessä on Suomen lähihistoriassa poikkeuksellinen ja sananvapauden kannalta tärkeä ennakkotapaus. Suomen PEN seurasi oikeudenkäyntiä Oulussa. Tuomion perustelujen ja oikeudenkäynnissä tekemiemme havaintojen perusteella haluamme tuoda esiin muutamia, sananvapauden ja oikeusjärjestelmän kannalta keskeisiä näkökulmia.
Suomen rikoslaissa kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn poliittisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Hovioikeus päätteli, ettei Vehkoon kirjoitus käsitellyt Lokan menettelyä politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa. Päätelmä on yllättävä. Mihin muuhun sananvalinta natsipelle voisi liittyä kuin Lokan poliittiseen toimintaan? Päätelmällä on merkitystä. Poliittista toimintaa saa arvostella aivan eri tyyliin kuin yksityistä.
Hovioikeudessa esitettiin todisteena elokuussa 2020 Youtubeen ladattu video. Taistelumme-tapahtuman videolla Lokka kertoo poliittisen ajattelunsa ja toimintansa historian. Videolla Lokka määrittelee toimintansa tavoitteeksi suuren yleisön pään kääntämisen. Keinoja ovat vaaleihin osallistumisen lisäksi esimerkiksi uutisartikkeleiden kopioiminen ja niiden viestien kääntäminen päälaelleen blogeissa.
Videolla Lokka määrittelee oikeudenkäynnin toimittaja Vehkoota vastaan menestyneimmäksi poliittiseksi teokseen: ”2016 huomattiin Johanna Vehkoo ja päätettiin mennä kuuntelemaan sen luentoa. Tuukka laittoi viestin et sanoo sua natsipelleksi. Ilmoitus ainoa mun asia joka menestynyt.” Lokka kehottaa myös kuulijoitaan käyttämään rikosilmoitusten tekemistä ”näistä ihmisistä” politiikan tekemisen välineenä.
Hovioikeus päätteli myös, ettei Vehkoo ollut laatinut kirjoitustaan toimittajana. Sekin yllättää. Jos Vehkoo ei olisi toimittaja ja Lokka poliittinen toimija, nämä kaksi suomalaista eivät olisi koskaan tulleet tietämään toisistaan.
Rikoslain perusteella lähtökohtaisesti sallittu poliittisen toiminnan arvostelu on saanut jutussa poikkeukselliset mittasuhteet. Peli olisi voitu viheltää poikki jo syyteharkinnassa. Käräjäoikeuskin olisi voinut jutun pysäyttää haitallisuuden vähäisyyden perusteella. Valistuneiden arvioiden mukaan Helsingissä juttu ei olisi edennyt edes esitutkintaan.
Vehkoo on toimittajana erikoistunut faktantarkistukseen, valemedioiden ja internetissä leviävän disinformaation paljastamiseen. Hän päätyi valemedioita tuottavien äärioikeistolaisten tahojen silmätikuksi vuonna 2016, julkaistuaan Yleisradion Valheenpaljastaja-sarjassa jutun otsikolla Varoituslista valemedioista. Listauksessa oli mukana Lokan julkaisuja.
Tämän jälkeen Vehkoo alkoi saada vihapostia. Häntä käsiteltiin runsaasti äärioikeiston sosiaalisen median kanavissa ja mielenosoituksissa, ja hänestä puhui esimerkiksi Junes Lokka. Oikeudessa Vehkoo kertoi saaneensa työnsä seurauksena tappouhkauksen. Esitutkinta lopetettiin sillä perusteella, että uhkaukset kuuluvat toimittajan työhön.
Demokraattisen oikeusvaltion ytimessä on ajatus poliittisten ja oikeudellisten instituutioiden toiminnasta erillään. Oikeusjärjestelmän väärinkäyttö poliittisen agendan ajamisen välineenä sotii oikeusvaltion perusajatusta vastaan. Toiminnan onnistuminen haurastuttaa koko oikeusvaltion perustaa ja luottamusta oikeusvaltioon.
Sananvapauden ja sen piiriin kuuluvan tiedon saamisen turvaaminen edellyttää toimittajiin ja tutkijoihin kohdistuvan häirintäilmiön syvällistä ja ajantasaista ymmärrystä myös tuomioistuimissa. Samoin tuomioistuinten on kyettävä suojaamaan itseään toiminnalta, jonka tavoite ei ole oikeuden toteutuminen, vaan poliittisen agendan edistäminen. Tämä oikeudenkäynti on näiden näkökulmien kannalta tärkeä ennakkotapaus. Siksi olisi suotavaa, että sen käsittely jatkuisi korkeimmassa oikeusasteessa.
Elina Hirvonen on kirjailija ja Suomen PENin vainottujen kirjailijoiden komitean puheenjohtaja.
