Häiriköt-päämajan perustaja ja päähäirikkö Jari Tamminen. Kuva: Hanna Linnove
Jari Tamminen on tuottanut vastamainoksia Voima-lehteen jo lähes 20 vuoden ajan. Nyt vuoden 2015 jälkeen tehdyt vastamainokset on koottu teokseen nimeltään Nauti tyhjyydestä. Kannessa loistaa tyhjä Coca-Cola-tölkki, ja vaikka tuotteesta on syydetty meille mainoksia vuosikymmeniä, niiden lupaukset ovat lopulta tyhjiä.
Voimassa vastamainoksia on julkaistu tekstiartikkeleiden kanssa. Kirjassa formaatti on sama, mutta tekstejä on muokattu journalistisesta ilmaisusta kirjamuotoon. Samalla sekä tekstejä että joitain vastamainoksiakin on ajankohtaistettu.
Tammisen mukaan mainoksilla on suuri rooli siinä, kuinka yhteiskunta rakentuu. Ihmiset suunnittelevat elämäänsä ja tekevät valintoja mainosten perusteella. Vastamainosten maailmaan Tamminen löysi aloitettuaan työskentelyn Voimassa. Kiinnostusta vastamainoksia kohtaan vahvisti markkinointiin liittyneet opinnot. Hän havahtui opiskellessa, ettei markkinointiala käy itsekriittistä keskustelua. Mainoksia vain yksinkertaisesti tehdään, niissä väitetään mitä väitetään, ja silti niitä pidetään arvoiltaan neutraaleina.
”Tämä tuntemus on vain vahvistunut vuosien mittaan. Mainos- ja markkinointiala ovat huonoja käymään kriittistä keskustelua alan sisäisistä ongelmista. Mukana on rakenteellisia ongelmia ja haluttomuutta tarttua niihin”, Tamminen kertoo.
Idea Tammisen kaikkien aikojen ensimmäisestä vastamainoksesta syntyi kuntosalilla. Salilla päällä olleen radiokanava NRJ:n soittolista alkoi treenin aikana alusta jo kuultujen biisien voimin. Pukuhuoneen seinällä oli mainos ”NRJ – Hit Music Only”.
”Tästä tuskastuneena keksin väännöksen ’PSK – Shit Music Only’, ja esittelin ideani muulle toimitukselle”.
Joillakin ihmisillä on suosikkibrändejä, ja heille ne merkitsevät paljon. Niiden käyttäminen vastamainoksissa voi suututtaa. Tamminen mainitsee esimerkkinä vastamainoksen, joka käytti aiheenaan Volkswagen-autoyhtiön päästöhuijausta. Huijauksessa ajotietokoneet oli ohjelmoitu niin, että testiolosuhteissa autojen päästöt olivat tavallista pienempiä, kun ajotietokone pudotti moottoritehoja.
”Kyseessä oli tietoinen huijaus, josta tuli Volkswagenille miljardien sakot. Käsittelimme aihetta vastamainoksissa, ja jengi suuttui. On kiinnostavaa, että vaikka kirjoittaisin kuinka kiukkuista materiaalia artikkeliin, tai vaikka haastateltava julistaisi kuinka radikaalia sanomaa, saan vain harvoin niistä palautetta. Vastamainosten herättämä suuttumus kertoo, kuinka vahvoja tunnesiteitä meillä on tuotteisiin ja brändeihin. Tämä paljastaa myös miten paljon mainokset ja brändit rakentavat identiteettiämme”, Tamminen valaisee.
Volkswagen-vastamainos on myös uutuuskirjassa.
Lokakuun 31. päivä Mikkelin Valokuvakeskuksessa avataan Tammisen Piiloöljy-näyttely. Mukana on kolme öljyä käsittelevää vastamainosta ja palmuöljyä käsittelevä teos. ”Piiloöljy” on Tammisen luoma käsite, jolla kuvataan yhteiskunnan näkymättömiä kerroksia ja kuinka kaikki perustuu öljyyn.
”Tunnistamme ruuastamme piilorasvan, mutta emme sitä, kuinka lähes kaikki käyttämämme asiat ovat joko tehty öljystä, tai tehty öljyä poltto- tai raaka-aineena käyttäen. Ruoka tuotetaan pöriselevillä traktoreilla, rekat tuovat tavaraa öljyn voimalla ja jopa kosmetiikka sisältää öljyjohdannaisia. Öljy on kuitenkin piilossa: ihminen ei koskaan kosketa sitä tai edes näe sitä. Huoltoasemillakaan ei nähdä bensiiniä, kun sitä lorotetaan bensatankkiin, se vain haisee pahalle”, Tamminen sanoo.
Näyttelyssä pohditaan myös öljyn loppumista.
”Ei ole vielä keksitty hyvää ratkaisua, miten toimia öljystä luopumisen jälkeen. Emme voi jatkaa menoa vain vaihtamalla esimerkiksi biodieseliin. Planeetallamme on mahdotonta tuottaa tarpeeksi biopolttoaineita korvaamaan nykyistä öljynkäyttöämme”, Tamminen kertoo.
”Muutos ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin tunnistamme ja hyväksymme ongelman. Ja varsinkin se hyväksyminen edellyttää vakavia pohdintoja kulutustottumuksistamme.”
