Suomi on maailman suurimpia turpeen tuottajia. Turvesuomi-projekti tähtää turpeennoston hallittuun alasajoon

Kuva: Kuivatusojat on kaivettu tarpeettoman syviksi, jolloin likaista vettä pääsee vesistöihin etenkin keväisin Ähtärin Liesjärvellä. Juhani Alanko on tehnyt Liesjärvestä dokumenttielokuvan, joka löytyy netistä Turvesuomen sivuilta.

Suomi on yksi maailman turverikkaimmista maista. Noin 10 – 15 prosenttia Euroopan turvesuomaaperästä on Suomessa. Suomi on yksi maailman suurimpia turpeen tuottajia. Maailman energiaturpeesta yli 50 prosenttiaja ja noin 25 prosenttia Euroopassa käytetystä kasvuturpeesta nostetaan tällä hetkellä Suomen maaperästä.

Turvetta käytetään muun muassa energiantuotantoon polttamalla, kasvualustojen ja esimerkiksi turvemullan valmistamiseen sekä eläinten kuivikkeeksi.

Monin tavoin käytännöllinen aines on ympäristön kannalta kyseenalainen. Suurimmat turpeennoston ja sen polttamisen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen, vesistöjen pilaantuminen, suoluonnon tuhoutuminen ja haitat uhanalaisille lajeille.

Turve uusiutuu noin 2 000 –3 000 vuodessa. Sitä kulutetaan koko maailmassa, ja etenkin Suomessa, enemmän kuin uutta syntyy. Maailmanlaajuisesti turve on luokiteltu fossiiliseksi rinnastettaviin polttoaineisiin, Suomessa ”hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi”.

Turpeen tuotanto nauttii Suomessa mittavia valtiontukia, minkä vuoksi turve on täällä halpaa. Turvebisneksen vuotuinen liikevaihto on maassamme tällä hetkellä noin 300 miljoonan euron luokkaa. Turpeen tuotantoa tuetaan 200 miljoonalla eurolla vuosittain.

Jos ympäristöhaittoja jaettaisiin eri alojen työllistävyyden suhteen, kisailisi turvetuotanto aivan omassa sarjassaan. Sähkön tuotannossa turpeen osuus on vain noin 6 prosenttia, mutta se aiheuttaa 20 prosenttia sektorin hiilidioksidipäästöistä. Turpeen energiakäyttö tuottaa vuosittain yhtä paljon kasvihuonekaasupäästöjä, kuin koko Suomen henkilöautoliikenne ­yhteensä.

Nauti yläbanneri

Metsien ja maan käytön pitää muuttua, varoittaa hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC elokuun 8. päivä julkaistussa raportissaan. Suot ja turve­maat täytyy suojella, metsiä pitää istuttaa lisää ja bioenergian käyttöä rajoittaa globaalisti. Kasveja täytyy viljellä monipuolisemmin ja lihansyöntiä tulee vähentää.

Huhtikuun alussa käyntiin polkaistun Turvesuomi-projektin on tarkoitus ”nopeuttaa turvetuotannon hallittua alasajoa”.

”Tämä on välttämätöntä hiilidioksidipäästöjemme leikkaamiseksi. Alasajo tulee toteuttaa suunnitellusti siten, ettei alan yrittäjille ja työntekijöille tule kohtuuttomia haittoja. Keinoja siihen on”, sanoo Turvesuomi-projektin käynnistäjä Mikko Neuvo.

Projekti pyrkii poliittiseen vaikuttamiseen yritysmäisin keinoin.

”Toimintamalli tähtää mahdollisimman suoraan vaikuttamiseen. Budjetti menee suoraan mainontaan ja somevaikuttamiseen, joka on havaittu tehokkaaksi. 200 eurolla saadaan 50 000 – 100 000 ihmistä kiinni”, Neuvo kertoo.

Tarkoitus on, että vaikuttavuutta pystyisi myös myymään suoraan verkkokaupan kautta, ostamaan konkreettisia tekoja. Tämä on tuore tulokulma poliittiseen vaikuttamiseen.

”Asiakas voisi palkata henkilön esimerkiksi kahdeksi tunniksi feissaamaan tai maksaa toimittajalle palkkion siitä, että tämä tekee juttua turpeesta. Projekti on tarkoituksella kapea-alainen, että voisimme saada jotain konkreettista aikaan.”

Tällä hetkellä Turvesuomi-projekti on käytännössä nettisivut ja ihmisiä, jotka kirjoittavat erilaisia sisältöjä. Verkkosivuilla www.turvesuomi.com julkaistaan vaihtuvien asiantuntijoiden ja tunnettujen vaikuttajien kirjoituksia eri näkökulmista.

”Projektin sivuille ovat kirjoittaneet turpeeseen liittyvistä aiheista esimerkiksi Sitran johtaja Mari Pantsar, entinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sekä Rinteen hallituksen jälkimmäisen puoliskon sosiaali­- ja terveysministeriksi valittu Hanna Sarkkinen (vas.).”

Projekti ei rajoitu verkkoon, vaan kenttäkäynneistä on jo sovittu suomalaisten ja ulkomaalaisten toimittajien kanssa.

”Haluan, että pystymme muodostamaan mahdollisimman laajapohjaisen näkemyksen siitä, miten tämä alasajo toteutetaan. Tämän pohjalta lähdetään laatimaan konkreettista ohjelmaa, ehdotuksia ja suosituksia siitä, mitä voidaan alkaa tehdä.”

Näkyvyyttä haetaan hiljalleen enemmän. Se vaatii pääomia.

”Rahoitusta on tähän mennessä saatu yksittäisiltä henkilöiltä. Yrityksiä olisi kiva saada mukaan, mutta tämä on hankalampaa. Harkitsen, pitäisikö tästä tehdä yhteiskunnallinen yritys”, Neuvo pohtii.

Turve tuulivoimaksi?

Turpeen tuotantoa – ja sen mittavia valtiontukia – perustellaan esimerkiksi energiantarpeella, työllisyysvaikutuksilla ja jopa ekologisuudella. Perustelut ontuvat, arvioi Turvesuomi-projektin vetäjä Mikko Neuvo.

”Turvetuotannon on väitetty työllistävän jopa 12 000 henkeä. Nykyisin Bioenergia ry ilmoittaa turveteollisuuden suoraksi työllistäväksi vaikutukseksi 2 300 henkilötyövuotta, mutta tässäkin luvussa on todennäköisesti ilmaa yli puolet”, hän kertoo.

Esimerkiksi tuulivoimatuotannon suora työllistävä vaikutus on jo nyt turveteollisuutta suurempi, noin 2 600 henkilötyövuotta.

”Jos turve-energia korvattaisiin tuulivoimalla, työpaikat lisääntyisivät yli 7 000 henkilötyövuoteen. Nettovaikutus olisi noin 5 000 uutta työpaikkaa, joten tässäkin mielessä turvetuotanto kannattaa ajaa alas nopeasti.”

Kysymys turpeentuotannosta nähdään helposti maalaisten ja kaupunkilaisten etujen välisenä ristiriitana, jolloin siitä tulee periaatekysymys. Neuvon mukaan ristiriitaa ei todellisuudessa ole.

”Tulisi päästä näkemään se, että turpeesta luopuminen on mahdollisuus, joka tuo lisää investointeja ja työpaikkoja, varsinkin, jos se korvataan uusiutuvilla energialähteillä, kuten biokaasulla, tuulivoimalla tai maalämmöllä.”

Valtiolta ei Neuvon mukaan tarvittaisi kovinkaan kalliita tukia.

”Eläköitymiset ja ansiosidonnaiset niille vapaaehtoisille ihmisille, jotka poistuvat siitä. Kuntien olisi järkevää tarttua tähän ensimmäisten joukossa, koska se on jossain vaiheessa tulossa kuitenkin.”

Lisätietoa: www.turvesuomi.com

Edit 9.9.2019 klo 13.02 – korjattu lause ”Noin 95 prosenttia Euroopan turvesuomaaperästä on Suomessa ja Suomi on yksi maailman suurimpia turpeen tuottajia.” Todellisuudessa Suomessa sijaitsee Euroopan turvesuomaaperästä 10 – 15  prosenttia. 

Kommentoi Facebookissa

Liity rauhanarmeijaan
voima
  • 9.9.2019
  • Kuvat Juhani Alanko