Rohingyat nousevat vaatimaan oikeuksiaan

Elokuussa Bangladeshin Kutupalongin pakolaisleirissä kuohui. Kansanmurhan vuosipäivänä 25. elokuuta rohingyat kokoontuivat ensi kertaa sadoin tuhansin. Poliittisen järjestäytymisen huippuna rohingyojen ARSPH-järjestön johtaja ­Mohib Ullah esitti vaatimuslistan Myanmarin hallitukselle.

Rohingyat vaativat vuoropuhelua, turvattua paluuta, Myanmarin kansalaisuuden sekä ryöstetyn maan ja omaisuuden palauttamista sekä kansainvälisen rikostuomio­istuimen tuomioita kansanmurhan vastuullisille, Myanmarin sotilasjohtajille.

Elokuussa 2017 Myanmarin armeija hyökkäsi Rakhinen alueen rohingya­kyliin ja tuhosi ne. Lähteistä riippuen surmansa sai 10 000–43 000 ihmistä.

”Lisäksi rohingyanaiset joutuivat ryhmäraiskausten kohteeksi. Se on kautta historian käytössä ollut keino nöyryyttää ja viedä itsetunto myös miehiltä”, sanoo Khushi Kabir, ihmisoikeusjärjestö Nijera Korin johtajatar.

Etninen vaino oikeutettiin vastauksena islamilaisten rohingyoiden ARSA-vastarintajärjestön iskuihin Myanmarin poliisiasemille. 750 000 rohingyaa pakeni Bangladeshiin, jossa pakolaisia oli jo satoja tuhansia aiemmista vainoista Myanmarissa.

Rohingyat elävät Cox’s ­Bazarin ­alueella Bangladeshin armeijan, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja muiden avustusjärjestöjen pyörittämillä leireillä, joista yli 900 000 ihmisen Kutupalong on suurin.

Ota aikaa itsellesi

”Naapurikylä tuikattiin tuleen, kuului laukauksia. Pakenimme”, kertoo Sayed Hossain, 50-vuotias pakolaismies, tapahtumista Myanmarissa.

”Kuljin perheeni kanssa viikon ilman suojaa ja muonaa viidakossa. Myanmarin armeija ajoi takaa ja ampui kone­kivääreillä ja kranaateilla. Lapset ja haavoittuneet jäivät jälkeen ja heidät tapettiin, monet kuolivat matkalla”, sanoo 30-vuotias rohingya, Nazir­ Hossain.

Bangladeshiin rohingyat tulivat veneillä rajajoen tai meren yli. Jotkut pakenivat ­uiden.

Khushi Kabir -järjestön johtaja Nijera Kori.

Kutupalongin leirin telttojen väliin muodostuu katuja, joilla kieppuu pyörre ihmisiä ja värejä. Moottoririkšat mou­ruavat. Hunnutettuja naisia, bambutukkeja raahaavia poikia, mies hoippuu riisisäkki selässään. Sahraminkeltainen tie taittuu basaariksi, jossa myydään kaikkea maan ja taivaan väliltä. Neljä viidesosaa pakolaisista ovat naisia ja lapsia, mutta heitä näkee enemmän sivukujilla ja sisätiloissa, sillä rohingyat ovat uskonnollisia ja vanhoillisia.

UNHCR:n tuliterä Land Rover tööttää, kuin korostaen auttajien ja autettavien välistä ristiriitaa. Laajennusleiristä 2A löytyy pieni aukio, jossa soitetaan kovaäänistä musiikkia. Paikalla telmuaa rohingya-­nuorisoa. Telttarivit ulottuvat silmänkantamattomiin kuin metropoli.

”Yhdenkin rohingyojen vaatimuksen täyttäminen riittäisi ja he palaisivat. Myanmarin tulisi tunnustaa heidät etniseksi vähemmistöksi – tästä kansalaisoikeudet seuraisivat automaattisesti”, uskoo ­Rezaul Karim, ­Kutupalongin RC-leirin johtaja.

Karim pitää rohingyoiden poliittista järjestäytymistä järkevänä. Muuten rohingyojen olisi vaikea saada asemaa neuvotteluissa Myanmarin ja kansainvälisen yhteisön kanssa.

”Miten Bangladesh voisi neuvotella heidän puolestaan?” Karim kysyy.

Ja kuitenkin Bangladesh on jo neuvotellut rohingyojen palauttamisesta. Mutta rohingyat eivät ole tyytyneet sopimuksiin, jotka vain siirtäisivät heidät leireille Myanmariin. Sopimuksia vastaan on mellakoitu. Rohingyojen suhteet bangladeshilaisiin ovat muutenkin olleet viime aikoina koe­tuksella ja jopa kuolonuhreja on tullut molemmilla puolilla.

Bangladeshin hallitus onkin väläytellyt leirien ottamista tiukempaan kontrolliin. On myös puhuttu rohingyojen siirrosta Bengalinlahden saarille. Bangladesh rajoittaa jo rohingyojen elämää monin säädöksin, joiden päämäärä on estää juurtumasta maahan ja painostaa lähtemään ­muualle.

Leireillä Bangladesh jakaa ruokaa, ja avustusjärjestöt tarjoavat terveydenhuoltoa ja apua. Löyhkästä päätellen vesi­huollossa, viemäröinnissä ja käymälöinnissä on isoja ongelmia. Kulkutaudit ja tulvat ovat yleisiä.

”Perustarpeet on leirillä turvattu, mutta täällä ei ole tulevaisuutta. Ei ole rahaa, koska emme saa ansaita. Jotkut tosin työskentelevät leirin ulkopuolella”, selittää Sayed Hossein.

Rohingyojen pienipalkkainen työ on yleistynyt ja tämä on raivostuttanut paikallisia, jotka ovat siksi menettäneet oman työnsä.

Monet rohingyat ovat päätyneet mukaan Myanmarista salakuljetettavan huumeen, yaban, kauppaan. Huumebisnekseen liittyy myös rohingya­naisten kauppaaminen.

Cox’s Bazarin alue, jossa pakolaisleirit sijaitsevat, on Bangladeshin sisäisen turismin suosituin rantalomakohde, jossa piisaa asiakkaita myös rikollisliigoille.

”Alue on muuttunut: Ulkomaalaisiakin pyörii alueella entistä enemmän. Seurauksena on ollut länsimaistumista. Täältä saa kaikkea: seksiä, viinaa, yabaa”, selittää Karim Kalim, Cox’s Bazarin hotelliyrittäjien liiton sihteeri.

Sayed Hossain Kutupalongin laajennusleirin 12 apteekin edessä.

Joukko paikallisia taiteilijoita on jo seitsemän vuoden ajan pyrkinyt auttamaan rohingyoja. Cox’s Bazar Art Clubin taiteilijat tekevät korvauksetta taidetta ja keräävät myyntituotoilla rahaa rohingyoille.

Tanbir Sanwar Rana, taide­klubin puheenjohtaja, ­tekee yhteistyötä myös Bangladeshin armeijan kanssa. Hän on veistänyt armeijalle monumentteja sekä suunnitellut pakolaisleirien pohjapiirroksia ja infrastruktuuria.

”Lisäksi saan välillä erityistehtäviä, kuten järjestää jotain Myanmarissa. Se on Myanmarin hallituksen vastaista toimintaa”, Rana väittää.

”Työskentelemme sen puolesta, että rohingyat voisivat palata ja elää kotimaassaan turvallisesti. Tämän vuoksi olemme olleet yhteydessä kapinallisiin vallankumousryhmiin Myanmarin puolella. Jos rohingyat palaavat ilman vartiota, saattaa alkaa taas kansan­murha”, Rana sanoo.

YK on tunnustanut rohingyoiden vainon kansanmurhaksi, mutta kansainvälinen yhteisö on ollut passiivinen; Myanmaria ei ole kovasti painostettu. Taustalla vaikuttavat lisääntyvät investoinnit vapaakauppaa lupaavaan Myanmariin, jonka demokratisoitumiseen mieluusti uskotaan.

Länsimaat ovat levitelleet käsiään, samoin Intia ja Kiina, sillä niilläkin on talousetuja liossa. Kiina on tukenut Myanmaria.

”Rohingyoiden kansanmurha on yhteydessä siihen, mitä Kiina tekee parhaillaan Xinjiangissa”, uskoo Khushi Kabir Nijera Kori-järjestöstä.

Xinjiangissa Kiina on sulkenut jopa miljoona islamilaista uiguuria ”uudelleenkoulutusleireille”.

Kiinan tavoin Myanmar on väittänyt vain puolustautuvansa ”islamilaista terrorismia” vastaan. Kabirista onkin selvää, että Myanmar käytti hyväkseen globaalisti lietsottua musli­mien vastaista ilmapiiriä aloittaessaan rohingyojen kansanmurhan.

Kommentoi Facebookissa

Nauti tyhjyydestä laatikko
voima
  • 18.11.2019
  • Kuvat JP Kaljonen