Ilmastoasiantuntijat ovat puhuneet, nyt on tekojen vuoro. Nuoriso on liikkeellä, mutta aikuiset vitkastelevat.

Aikuisia pitää vielä patistaa toimimaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, ­mutta nuoret ovat jo liikkeellä. Maalis­kuussa Ilmastol­akko-protestiin osallistui maailmanlaajuisesti noin 1,5 miljoonaa nuorta. Suomessa osallistujia oli lähes 9 000 ja tapahtumia järjestettiin ainakin 30 paikka­kunnalla.

Vertti Anttila (17 vuotta) Espoosta, mikkeliläinen Elisa Nykänen (16) ja itähelsinkiläinen Kide Rinne (13) olivat ­Ilmastolakko-protestissa Eduskuntatalolla pitämässä puheita.

Ilmastoasiat ovat nyt ajankohtaisia.

”Todella monesta lähteestä tulvii tietoa siitä”, Anttila toteaa. ”Ja se on hyvä asia!”, säestää Rinne. ”Kaikki puhuvat siitä. Kavereiden Instasta tulee ilmastoviestejä päivittäin”, Rinne kertoo. Nykänen herää kyseenalaistamaan.

”Puhuminen on kuitenkin ihan eri asia kuin se, että joku tekisi asialle jotain”, hän sivaltaa.

Erityisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vihamielisen kiistäväasenne ilmastonmuutokseen tuntuu huolestuttavan nuoria. Trump irrotti maansa Pariisin sopimuksesta eli monikansallisista toimenpiteistä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

”Miten on mahdollista, että [Yhdysvaltain] kansa on valinnut niin huonon johtajan?”, kuuluu ihmettely.

”Voihan se olla, ettei Trump tee asioille mitään, koska hänen omat bisneksensä voisivat kärsiä siitä”, Rinne pohtii. ”Raha vaikuttaa ihmisiin paljon”, hän jatkaa.

”Varmaan enemmän kuin mikään!”, Nykänen komppaa.

Yhdysvallat on hyvin riippuvainen öljystä. Kuten myös Suomi. Öljyriippuvuuden sudenkuopat ovat nuorille tuttuja.

”Öljyn käyttäminen ei lopu, ennen kuin öljy loppuu”, Rinne pohtii. Mietitään olisiko hyvä, jos jokin saastuttava luonnonvara käytettäisiin loppuun. Rinteen mielestä ei.

”Kun se [öljy] loppuu, me ollaan poltettu kaikki se hiili, mitä siihen on sitoutunut.”

Ilmastonmuutosta hidastavan aktivismin supertähti on 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg. Hän on viime vuoden syyskuusta saakka osoittanut mieltään Ruotsin parlamentin edessä. Aluksi hän protestoi yksinään, nyt hänellä on tukijoita ympäri maailmaa.

Maaliskuinen koululaisten ”ilmasto­lakko”-protestiaalto vaikuttaisi olevan vasta alkusoittoa. Protestit eivät ole loppumassa.

”On tärkeää, että kaikki muistavat, miksi hän on siellä”, miettivät nuoret yksissä tuumin Thunbergin esimerkkiä.

Eduskuntatalon luona protestoineiden nuorten ja Thunbergin vaatimus on yksimielinen: ”Ilmastotekoja NYT!” Mutta mitä tekoja?

”En ole asiantuntija, joten en tiedä, mitkä keinot riittävät”, Rinne toteaa.

Joukko vakavoituu. Joitain tekoja pitää osata vaatia.

”Kulutusta on vähennettävä”, sanoo Rinne painokkaasti. ”Kirppareilta saa kaikkea käytettyä, ja kavereilta voi lainata. Jos haluat jonkun uuden jutun, mieti monta kertaa, tarviitko sä sitä.”

Nykänen tunnustaa menettävänsä ajoittain yöunet eksyessään pohtimaan, onko hänellä aivan liian paljon tavaraa.

Koko jengi tuomitsee kertakäyttötavarat ja pikamuodin.

Myös poliittisesti olisi vaikutettava.

”On tärkeää äänestää”, Anttila vaatii.

Rinne ei ole äänioikeutettu vielä seuraavissakaan eduskuntavaaleissa vuonna 2023, mutta se ei estä kiinnostusta.

”Minäkin olen tehnyt Ylen vaali­koneen, koska minua kiinnostavat nuo asiat”, hän kertoo.

Mutta ei niin vakavaa asiaa, ettei huumorilla olisi sijansa.

Anttila naurattaa porukkaa kertomalla kuulleensa, että ilmakehän otsonikerrokseen lisätty fosfori auttaisi ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen. Sivu­vaikutuksena tosin taivas värjäytyisi violetiksi. Ryhmä äityy pohtimaan ilmiön vaikutuksia: myös lauluja pitäisi sanoittaa uudestaan, kun sinitaivasta ei enää olisikaan.

Greta Thunberg on turhautunut vitkasteleviin aikuisiin: ”Haluan että panikoitte”, hän täräytti maailman politiikan ja talouden johtajille Sveitsin Davosissa tammikuussa.

YK:n pääsihteeri António Guterres kirjoitti maaliskuussa 2019 yleisönosastoille ympäri maailmaa kertoen tukevansa ilmastolakkoon asettuneen nuorison tavoitteita.

Guterres vaati ”konkreettisia ja realistisia toimenpiteitä”.

Silti toimiin ryhtymistä empivät poliitikkojen ohella myös tiedotus­välineet. Esimerkiksi Ylen vaali­koneessa vaatimukset ilmastotekoihin ovat sangen vaatimattomat.

Vaalikoneen ensimmäinen väite kuuluu: ”Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.”

Vaalikoneen tekijä vaikuttaa jääneen ilmastokeskustelusta jälkeen, sen sijaan että tiedostaisi ongelman laajuuden. Niinpä ei ole ihme, että nuoret ilmastoaktivistit pitävät aikuisia epätoivoisen aikaansaamattomina vätystelijöinä. Jos pikavoittoja hinkuville poliitikoille annetaan edes ohikiitävä mahdollisuus asettaa ilmastonmuutoksen torjunta ja kustannusten kasvu vastakkain, moni valitsee vielä hetken ajan halvemman tien – ja siitä aiheutuvan ilmaston lämpenemisen. Ilmastokriisien kustannukset ovat edelleen poliittisen keskustelun ulkopuolella.

Vaalikone asettaa vastakkaisiksi vaihtoehdoiksi hiilivoiman ja ydinvoiman, eli kaksi sähköntuotantotapaa, jotka eivät markkinoilla ole pitkään aikaan olleet vastakkain. Markkinat ovat korvaamassa hiiltä ­uusiutuvilta energialähteiltä.

Jos nuorten mukaan on uskottava asiantuntijoita, niin kysytään sitten heiltä.

”Poliitikkojen pitäisi uskoa asiantuntijoita, ja niin he ovat jo tehneetkin. Nyt poliitikkojen pitäisi toimia niiden päätösten mukaan, joihin he ovat sitoutuneet”, ympäristöjärjestö Greenpeacen Suomen ilmastokampanjasta vastaava Olli Tiainen toteaa.

Pääministeri Juha Sipilä kutsui marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pyöreän pöydän ilmastoneuvotteluun. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti hälytti, että maapallon tila lähestyy katastrofirajoja. Sipilä kommentoi raporttia Twitterissä: ”Tutkimuksen viesti on selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.”

Silti Tiaisen mielestä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ei tehdä läheskään riittävästi.

”Teot olisivat hyvin yksinkertaisia: päästöt alas ja nielut ylös”, Tiainen kuittaa.

Kansanedustajat valitaan neljän vuoden ajaksi. Johtuuko poliitikkojen kyvyttömyys toimia siitä, etteivät aikaa vievät asiat ehdi tapahtua vaalikaudella?

Tiainen ei anna armoa: ”Tällä vaalikaudella pitää tehdä ne päätökset, joilla Suomi pääsee hiilineutraaliksi.”

IPCC:n tutkijoiden mukaan riippuvuus fossiilisista polttoaineista pitäisi katkaista. Suomesta pitää tulla vuoteen 2030 mennessä hiilineutraali, ja siitä lähtien päästöjen pitää olla negatiivisia. Toisin sanoen, hiilineutraalissa tilassa hiilidioksidipäästöt ja hiiltä sitovat ekosysteemit (kuten kasvavat metsät) eli hiilinielut, ovat yhtä suuria. Sen jälkeen nielujen pitää vielä kasvaa suuremmiksi kuin päästöt.

Kehitystä väärään suuntaan ohjaavat tukiaiset turhauttavat Tiaista.

”Alennettu sähkövero ja energia­intensiivisten yritysten veron­palautukset ovat tukia, jotka ympäristöministeriön mukaan johtavat energian tuhlailuun ja fossiilisten polttoaineiden käytön jatkamiseen”, Tiainen suomii.

”Tätä energiatukea maksetaan tosi isoille yrityksille, kuten UPM:lle ja Stora Ensolle. Niille maksetaan muutamia kymmeniä miljoonia [tukia], sitten ne tekevät liikevoittoa miljardin.”

UPM:n liikevoitto vuoden 2018 tili­kautena oli yli puoli­toista miljardia.

Ympäristöystävällisiä muutoksia on yhteiskunnassamme jo tapahtunut, eikä suinkaan poliitikkojen ansioista, vaan heistä huolimatta. Uusiutuvan energian kuten tuuli- ja aurinkosähkön hinnat ovat laskeneet rajusti, ja varsinkin kotitalouksille ne ovat jo hyvin kilpailukykyisiä.

Ilmastonmuutosta on tutkittu jo vuosikymmeniä. Ilmastontutkimuksen legenda, stetsonissaan esiintynyt ­Nasan James Hansen, julkaisi kuuluisaksi tulleen ilmasto­raporttinsa jo vuonna 1988. Hansen jyrisi Yhdys­valtojen kongressille varoitusta kasvi­huone­kaasujen kuten hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutuksista.

30 vuotta Hansenin raportin jälkeen suuri osa politiikan ja talouselämän vaikuttajia vihdoin myöntää, että ilmastonmuutos on ongelma. Nyt kieltäjien sijaan ongelmallisiksi ovat osoittautumassa ”ilmastovitkastelijat” (­climate delayers).

Vitkastelijoiden toiminta estää muutosta tehokkaasti. Poliitikkojen yksi keino muutoksen estämiseksi on työryhmän perustaminen. Työryhmät voivat pohtia asiaa rauhassa yli vaalikauden, kun poliitikot torppaavat muutoksia vaatimalla työrauhaa työryhmille.

Toinen laajalle levinnyt vitkastelumalli on oireiden hoitaminen. Tämä tarkoittaa muun muassa pohdintaa siitä, mikä keino levittää tietoa on oikea: saako ihmisiä syyllistää, pitääkö ilmastoahdistusta hoitaa, ja niin edelleen.

Eduskuntatalon edessä protestoivat lapset ja nuoret eivät siis suinkaan ole yksin vaatiessaan ilmasto­tekoja nyt. Muun muassa tutkija Ville Lähteen viesti on sama. ”Nyt on vielä mahdollista estää ne kaikkein vaarallisimmat seuraukset”, hän toteaa.

Lähde työskentelee Bios-yksikössä, joka on yhteiskunnan syviä muutoksia tutkiva monitieteinen tutkijaryhmä.

Tällä hetkellä teollisuusmaiden yhteiskuntajärjestys nojaa jatkuvaan talouskasvuun, joka tapahtuu enimmäkseen kysyntää ja kulutusta nostamalla. Jos ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ehto on kulutuksen vähentäminen, niin onko ilmastokriisi kapitalismin kriisi?

”Lyhyt vastaus: on”, Ville Lähde kiteyttää.

”Kaikki isoimmat ympäristöongelmat, jotka tunnemme nyt – ilmastokriisi, merten tilan heikkeneminen, luonnonvarojen kulutus – ne ovat räjähtäneet käsiin samassa prosessissa, jossa teollistuneet, modernit yhteiskunnat ovat syntyneet. Tämä historia on myös kapitalismin historiaa.”

Ratkaisut ovat totutun taloudellisen toiminnan vastaisia.

”Nykyinen kapitalismi nojaa talouden pidättelemättömiin mahdollisuuksiin, markkinoille jopa pedataan helpoimmat mahdollisuudet toimia. Niinpä ympäristölainsäädäntö, ihmisoikeuksien turvaaminen ja demokratian yllä­pito asettuvat taloudellisen toiminnan kanssa vastakkain.”

Ville Lähde ei usko markkinoiden muuttavan itse itseään.

”Saadaanko taloudellista toimintaa suitsittua lakien, verojen, kannusti­mien tai kansalaisten painostuksen avulla? Ne muutokset, mitä pitää tehdä, ovat niin isoja, että systeemit muuttuvat täysin erilaisiksi. Isojen ympäristöongelmien hoitaminen vaatii sitä, että yhteiskunnat puuttuvat vahvasti taloudelliseen toimintaan.”