Keltaliiviprotestit alkoivat Ranskassa marraskuussa 2018, kun polttoaineveroa nostettiin. Vaikka korotukset peruttiin, protestointi jatkuu. Kotilainen osallistui Pariisissa 13. protestimarssiin.
Helmikuun 9. oli kolmastoista keltaliivien viikoittainen suurmielenosoituspäivä, ranskalaisittain Acte 13. Vaikka väkimäärät ovat kolmessa kuukaudessa vähentyneet, ihmiset olivat jälleen liikkeellä muun muassa Bordeaux´ssa, Lyonissa, Pariisissa sekä Toulousessa.
Arviot osallistujamääristä vaihtelevat lähteistä riippuen. Poliisien etujärjestön mukaan osallistujia oli koko maassa nyt liikkeellä 240 000, keltaliivien tietojen mukaan reilut 100 000 ja hallinnon oma arvio jäi vain 50 000 osallistujaan.
Pariisissa mielenosoitukseen osallistuneiden määrä arvioitiin neljästä tuhannesta kahteentoista. Paikalla oli vasemmistolaisia, anarkisteja, antifasisteja sekä niin sanottuja epäpoliittisia ihmisiä. Jälkimmäinen on kenties protestien mielenkiintoisin elementti, sillä he ovat ihmisiä, joita ei tavallisesti nähdä mielenosoituksissa. Toisin sanoen köyhien ja pienituloisten lisäksi mukana oli sankka joukko keskiluokkaa, joka on huolissaan lastensa ja lastenlastensa tulevaisuudesta.
Vaikka keltaliivit eivät ole onnistuneet hiomaan tarkkoja yhteisiä vaatimuksia, heillä on yhteneväisiä tavoitteita. Mielenosoittajat ovat vaatineet parempia palkkoja, reilumpaa verotusta ja julkisten palveluiden kohentamista sekä vastustaneet poliisiväkivaltaa, joka on aiheuttanut sadoille ihmisille vammoja viimeisten kolmen kuukauden aikana.
Acte 13:n aikana eräs mielenosoittaja menetti kätensä, kun siihen osui poliisin heittämä kyynelkaasukranaatti. Poliisi käyttää mielenosoittajiin myös flash ball -asetta, jonka väitetään olevan ”ei-tappava joukkojenhallinta-ase”. Keltaliiviliikkeen aikana parikymmentä ihmistä on menettänyt silmänsä saatuaan osuman aseen ammuksesta. Joulukuussa 80-vuotias nainen kuoli kotiinsa, kun poliisin joukkojenhallinta-aseen harhalaukaus löysi tiensä asunnon ikkunasta sisään.
Poliisin aiheuttamat vammat eivät ole Ranskassa uutta, mutta nyt hallinto pyrkii estämään mielenosoittajien suojautumisen kyynelkaasulta ja muilta poliisin käyttämiltä aseilta. Hengityssuojainten ja silmätippojen mukaan ottamisesta mielenosoituksiin on tehty rangaistava teko. Niiden hallussapidosta voi seurata tuhansien eurojen sakot tai jopa vankeustuomio.
Keltaliiviliikkeen alussa äärioikeistolaiset toimijat ovat yrittäneet käyttää kansannousua omiin tarkoituksiinsa. Esimerkiksi Lyonin keltaliiviliikkeessä on alusta alkaen ollut mukana äärioikeistoa, kun taas vasemmistolaiset tahot liittyivät toimintaan vasta tämän vuoden puolella.
Äärioikeisto on kuitenkin menettänyt jalansijaa liikkeessä. Monille maahanmuutto tai siirtolaiset eivät ole olennaisia kysymyksiä.
Lyonin Acte 13 -marssilla muutaman kymmenen hengen ryhmä äärioikeistolaisia, osa uusfasistisen Social Bastion -nuorisojärjestön jäseniä, hyökkäsi takaapäin antirasistisen ja antifasistisen ryhmittymän kimppuun kiviä ja pulloja heitellen. Hyökkäyksen kohteena ollut muutaman sadan hengen ryhmä ajoi heidät pois.
Pariisissa ei moista yhteenottoa nähty, vaikka sielläkin on aiemmin ollut äärioikeiston aiheuttamia jännitteitä. Mielenosoittajilla ei ollut esillä rasistisia tunnuksia.
Yksi keltaliivien vaatimus on Macronin ero. Kun hänen entinen turvamiehensä Alexandre Benalla jäi kiinni mielenosoittajien pahoinpitelystä vappuna 2018, uhosi Macron kantavansa vastuun, jos jonkun päätä vaaditaan vadille. Pariisissa mielenosoittajat huusivatkin yhteen ääneen olevansa matkalla hakemaan Macronia tämän kotoa.
Mielenosoitus kulki Place Charles de Gaulle -aukiolta Champs-Élysées-kadun kautta hienostokadulle, jota reunustaa kalleimmat muotiliikkeet kuten Dior, Gucci ja YSL. Vartijat liikkeiden ulkopuolella vaikuttivat hermostuneilta, mutta marssin aikana putiikit jätettiin yllättäen rauhaan, lukuun ottamatta ikkunoita, joihin oli maalattu iskulauseita.
