Keltaliivi is not Dead – vuoden aikana Ranskan keltaliivien toiminta on kaventunut, mutta liike elää yhä

Ranskan pikkukaupungeissa ja maaseudulla asuvat ihmiset pukivat vuosi sitten ylleen keltaiset liivit, astuivat ulos katujen tukkeeksi ja jalkautuivat liikenneympyröihin. Vastarintaan osallistuivat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät yleensä osoita kritiikkiään valtiovaltaa kohtaan.

Liike levisi kulovalkean tavoin kansainväliseksi eliitin vastaiseksi toiminnaksi, joka näkyi Ranskassa joka viikonloppu järjestettävissä massamielenosoituksissa. Liikkeen elinkaari oli huipussaan vielä maalis–huhtikuussa, kunnes massavoima hiljalleen hiipui. Silti liike on vielä olemassa.

Liikkeessä on järjestetty alusta asti lauantaisin mielenosoitus- ja toimintapäiviä. Niitä kutsutaan nimellä acte ja ne on numeroitu järjestysnumeroin. Nyt loka–marraskuun vaihteen lauantaina vuorossa on acte 51.

Jean-Pierre Moreau on kotoisin L’Isle d’Abeausta. Hänen kyltissään lukee ”Kapitalismi on vihollisemme. Hankkiudutaan siitä eroon, ennen kuin se tuhoaa meidät.”

Liikkeen alkuperäiset tavoitteet ovat toistaiseksi saavuttamatta. Liikkeessä edelleen toimivien mielestä muutosta on kuitenkin tapahtunut, ennen kaikkea osallistuneissa ihmisissä.

”Moni sellainenkin, joka ei ennen ollut kyseenalaistanut asioita, liittyi meihin. Sosiaalisista kysymyksistä, ympäristö­asioista ja suorasta demokratiasta on tullut pysyvä osa liikettä”, alusta asti mukana ollut ­Chantal toteaa.

Vaikka Ranskan presidentti Emmanuel Macron ei ole tehnyt protestien pitkittyessä myönnytyksiä protestit ovat kuitenkin vaikuttaneet maan talouteen. Vuoden alussa Ranskan matkailutulot vähenivät selkeästi, kun museoita, nähtävyyksiä ja luksusliikkeitä suljettiin lauantaisten mielenosoitusten vuoksi. Osa turisteista vältteli Ranskaa ja joitain alueita Pariisissa, kuten Champs-Élysées’tä, jota pitkin mielenosoitusmarssit usein kulkivat. Kevääseen mennessä turismin kuitenkin raportoitiin saavuttaneen uuden huippunsa.

Ota aikaa itsellesi

Keltaliivien toiminta aiheutti loven myös tietulli­tuloihin. Marras–joulukuussa keltaliivit valtasivat ja sabotoivat tullikoppeja es­täen liikenteen lukuisilla teillä. Toisaalla he päästivät autoja kulkemaan tullien ohi ilmaiseksi. Suurin osa Ranskan tietulleista on yksityisen rakennusalan yrityksen, Vincin, hallinnoimia. Yritys on sanonut menettäneensä kymmeniä miljoonia euroja keltaliivien vuoksi, mutta helmikuussa se raportoi protestien aiheuttaneen vain lievän laskun tieliikenteessä. Vinci on yksi maailman suurimmista rakennusalan yrityksistä.

Keltaliiviliike sai alkunsa vaatimuksesta laskea bensan hintoja ja sitä on kritisoitu välinpitämättömyydestä ympäristöarvoja kohtaan. Muutos­tavoitteet ovat kuitenkin laajempia ja rakenteellisempia kuin pelkkä edullinen poltto­aine.

L’Isle d’Abeau’ssa Luoteis-Ranskassa asuva keltaliivi ­Jean Pierre kertoo vaatimuksista, jotka hän on toimittanut kylänsä pormestarille. Listauk­sessa paikalliset keltaliivit vaativat palkkojen, eläkkeiden ja tukien nostamista sekä yksityistetyn infrastruktuurin kansallistamista uudelleen.

”Liikkeemme vaatii sosiaa­lista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta, todellisen demokratian toteutumista ja ympäristön kunnioitusta”, ­Jean Pierre kertoo sähköpostitse.

Vuoden kestänyt toiminta ja liikkeen kohtaama vastustus ovat vaatineet veronsa. Sen on huomannut myös Jean Pierre. ”Liikkeessä ei enää ole samaa voimaa kuin sen alussa.”

Kaikkien haastateltujen toiveissa toistuu ”todellisen demokratian” toteuttamisen vaatimus. Lisäksi yhteistä on muun muassa julkisen liikenteen parantaminen ja lento- sekä laivaliikenteen verotuksen nostaminen. Vaatimuksia keltaliiveillä on ollut paljon koko protestin ajan, mutta niitä painotetaan tilanteen ja resurssien mukaan. Tällä hetkellä monet toimivat EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimusta (CETA) vastaan.

Euroopan unionin ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA on yksi keltaliivien vastustamista asioista.

Keltaliivien aktivismin seurauksena Ranskassa saattaa joutua pidätetyksi pelkästään keltaiseen sonnustautumisesta. Näin tapahtui Ranskan kansallispäivänä 14. heinäkuuta Pariisin Champs-Élysées’llä ja sen lähistöllä. Youtubessa pyörii video tilanteesta, jossa poliisit vievät ihmisiä pois paikalta ja pidättävät heitä. Kaikilla pois vietävillä on hallussaan keltaisia vaatteita, asusteita tai ilmapalloja.

”Sain sentään pitää mekkoni”, naurahtaa keltaiseen leninkiin sonnustautunut nainen ranskalaisen Le Médian julkaisemalla videolla. ”Keltainen häiritsee, ja se on ollut kielletty väri jo jonkin aikaa. Tämä on ihmisten päivä, joten tämä oli symbolista.” Poliisi oli puhkaissut naisen keltaisen ilma­pallon hetkeä aiemmin.

Mielenilmauksiin osaa ottavien määrän kerrotaan vähentyneen myös väkivallan ja pidätetyksi tulemisen pelon takia. Vuoden aikana tuhansia ihmisiä on pidätetty, vangittu ja sakotettu. Ranskan poliisi on ollut kovaotteinen aiemminkin, mutta nyt voimankäyttö on kohdistunut aiempaa enemmän myös mielenosoituksiin rauhallisesti osallistuviin, lehdistöön ja sivustakatsojiin. Poliisin toiminnan on arvioitu aiheuttaneen vuoden aikana kymmeniä silmien ja raajojen menetyksiä sekä ainakin yhden kuoleman.

Monille, jotka eivät ole aiem­min kohdanneet poliisin ­väkivaltaa, voimankäyttö on tullut yllätyksenä. Viisissäkymmenissä oleva Cyrille järjesti kylänsä ensimmäisiä mielenosoituksia, oli valtaamassa tullikojuja ja päivysti aktiivisesti paikallisessa liikenneympyrässä. Nimenomaan liikenneympyrät ovat olleet keltaliiveille etenkin pienemmillä paikkakunnilla keskeinen kohtaamispaikka, ja niissä kokoontuu ihmisiä edelleen. Cyrille kertoo, kuinka joihinkin keltaliivien tapahtumiin tuli jopa tuhat ihmistä, vaikka kylässä on vain seitsemäntuhatta asukasta.

Nyt hän sanoo pelkäävänsä poliisia. ”Minä todella uskoin poliisin suojelevan rehellisiä ihmisiä. Mutta asia ei ole niin. He toteuttavat käskyjä, olivatpa oikeassa tai väärässä. Silti pahinta on hallinnon rakentama kuva siitä, että se tekisi kaiken kansan vuoksi, vaikka asia on päinvastoin.”

Mielenosoitukset Champs-Élysées’llä on kielletty, mutta keltaliivit ovat taas marssineet Pariisissa syyskuusta lähtien. Kesän jälkeen myös muualla Ranskassa tuhannet ihmiset ovat aktivoituneet ja osallistuneet lauantain mielenosoituksiin.

Syyskuussa Pariisissa nähtiin suurin joukkoliikenteen lakko sitten vuoden 2007 ja muita työnseisauksia kaavaillun eläke­uudistuksen vuoksi. Uudistus on nostamassa eläke­ikää 62 vuodesta 64:ään, jotta nykyisen suuruinen eläke pysyisi ennallaan. Syksyllä keltaliivit osallistuivat Pariisissa ilmastomarssille, joka päättyi poliisin ja mielenosoittajien välisiin yhteenottoihin. Poliisi­väkivaltaa vastaan protestoivat keltaliivit olivat paikalla myös, kun Pariisissa vaadittiin oikeutta Steve Maia Caniçon muistolle. Hän hukkui Loire-jokeen, kun poliisi hyökkäsi katubileisiin kesäkuussa Nantesissa.

Francescon mielestä ”keltaliiveistä muodostui hyvin nopeasti eliitin korruption vastaisen kamppailun symboli myös kansainvälisesti.”

Hänen mukaansa keltaliivien keskustelut, kokoontumiset, valtaukset ja mielenosoitukset ovat nostaneet ihmisten tietoisuutta instituutioista ja taloudellisista valtarakenteista. ”Valtarakenteiden vaikutus julkiseen tilaan, peruspalveluihin, rahaan, työhön ja edustuksellisuuteen on kyseenalaistettu”, hän pohtii.

Sen sijaan, että kelta­liivien vaatimuksiin olisi vastattu, niitä ei ole edes kuultu. Sitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – keltaliivit ovat edelleen kaduilla ja liikenneympyröissä.

Kommentoi Facebookissa

Liity rauhanarmeijaan
voima
  • 17.11.2019