Synnytyksen käynnistymisen kiirehtiminen keinotekoisesti liittyy keskeisesti huonoihin kokemuksiin synnytyssalissa.

Globaali synnytystrendi johtaa ongelmiin

Teksti Miia Vistilä

Minä myös synnyttäjänä -kampanjan mukaan synnytyksiin liittyy pahimmillaan väkivaltaa.

Negatiivisten synnytyskokemusten ja käynnistettyjen synnytysten yh­teys selviää tarinoista, joita Minä myös synnyttäjänä -kampanja on kerännyt. Tarinoita haettiin ahdistavista synnytyskokemuksista ja tavoitteena on muuttaa maamme synnytyskulttuureja.

Suomessa keinotekoisesti käynnistettyjen synnytysten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Joissain sairaaloissa luku on jopa yli 40 prosenttia. Synnytysten käynnistysten lisääntyminen on maailmanlaajuinen ilmiö.

Kertomuksia käsittelevän äitiydestä bloggaavan Katri Immosen mukaan traumatisoiviin kokemuksiin liittyy keskeisesti itsemääräämisoikeuden menettäminen eli päätöksen­teon siirtyminen kokonaan lääketieteen ammattilaisille. Tarinoissa nousee esiin myös kärsimykseksi muuttunut kipu, väkivaltaiseksi koettu avustettu ulosotto ja pahat repeämät. Lisäksi kerrottin tuen puutteesta ja yksin jäämisestä vaikeassa tilanteessa.

Kätilö ja imetysohjaaja Meri Haahtela ei ihmettele negatiivisten kokemusten liittämistä nimenomaan käynnistettyihin synnytyksiin.

”Synnyttäjälle tärkeitä, hyvän synnytyksen elementtejä ovat kiireetön ja luottamuksellinen ilmapiiri synnytyksen aikana. Hyvä tiedonkulku ja synnyttäjän tilannetietoisuuden yllä­pitäminen ovat myös olennaisia”, Haahtela kertoo.

Hoitajat työskentelevät kolmessa vuorossa, joten yhden synnytyksen aikana kätilöitä on usein jopa monia.

”Ihmisten vaihtuminen voi vähentää synnyttäjän turvallisuuden tunnetta ja informaation kulussa tulee helpommin katkoksia. Hoitajia voi olla liian vähän työmäärään nähden ja työolosuhteet huonoja esimerkiksi sisäilmaongelmien takia.”

Käynnistettyihin synnytyksiin liittyy monenlaisia riskejä.

”Tehdyt toimenpiteet, kuten käynnistys altistavat uusille toimenpiteille. Käynnistetyissä synnytyksissä on suurempi riski sektioon, imukupin käyttämiseen tai siihen, että vauva on huonossa asennossa synnytyskanavassa. Käynnistyksen yrittäminen voi viedä synnyttäjän voimia jo ennen kuin synnytys ehtii varsinaisesti alkaa. Käynnistetyt synnytykset kestävät myös yleensä pidempään kuin luonnollisesti käynnistyneet synnytykset. ”

Synnytyssairaaloiden karsiminen vaikuttaa. Jos matkat ovat pitkiä tai edellinen synnytys on ollut nopea, joissakin tapauksissa otetaan synnyttäjä sisään sairaalaan ennen synnytyksen luonnollista käynnistymistä ja käynnistetään synnytys. Joissain tapauksissa synnyttäjä voi odottaa hotellissakin.

Haahtela kritisoi synnytysten liikaa aikatauluttamista.

”Laskettu aika voidaan nähdä ”parasta ennen” -päivämääränä, vaikka ihmisten kantoaika vaihtelee.”

Käynnistämisten lisääntymiseen on myös muita sekä lääketieteellisiä että synnytyskulttuurisia syitä.

”Synnyttäjien keski-ikä on kasvanut, ylipaino lisääntyy ja sen myötä myös muun muassa raskausdiabetes ja muut synnytyskomplikaatiot. Lisääntynyt raskausajan diabetes nostaa vauvojen painoa, jolloin synnytys joudutaan joissakin tapauksissa käynnistämään, vaikka vauvan muun kehityksen kannalta voisi olla hyvä antaa raskauden vielä jatkua”, Haahtela summaa trendin taustoja.

”Toisinaan synnyttäjät toivovat käynnistystä itse. Tässä on taustalla esimerkiksi synnytyspelkojen lisääntyminen. Myös sektioita toivotaan synnytyspelon vuoksi enemmän. Käynnistystä voidaan toivoa myös äidin jaksamisen tai aiemman nopean synnytyksen vuoksi.”

Kommentoi Facebookissa
Provinssirock 2019
Vocapeople